29. marraskuuta 2010

Suomen kylmin talo

Kajaani on tänään ollut Suomen kylmin paikka. Voin kyllä uskoo sen. Meillä jääty eilen putket, joten jouduin juoksemaan naapuriin vessaan. Voin sanoa, että siinä -26 asteen pakkasessa, puolenyön aikaan, hieman ennen seitsemää aamulla heränneenä ei hirveesti jaksanu muuta kun kirota tämän talon. Eteisessä on lähinnä miinusasteita ja keittiössä oli se 12 lämmintä, kun tulin tänään kotiin. Että jos jotakuta kiinnostaa valittaa kylmästä, niin tervetuloo meille. (Oon ehkä niin karaistunu, että ei tää nyt paha oo, kun laittaa tarpeeksi vaatetta..)

En oo ollu kovin aktiivinen missään ylimääräsessä tämän viikonlopun aikana. Oon nyt ollu koulussa putkeen jotain kolme viikkoa päivittäin (Myös siis viikonloput.), joten nyt on energiat hieman vähissä. Ja tänään oli tentti ja keskiviikkona on tentti ja tänään oon tehny esimerkiksi kahta eri ryhmätyötä. (Että jos jotakuta kiinnostaa valittaa kiireestä, niin tervetuloo taas meille.) Että jos tän viikon katselis noita koulujuttuja ja palailis, kun aivot rauhottuu.


Koulusta lähtiessä ei enää ollu niin kylmä, mutta ihmeteltiin hetki, että mitä ihmeen valonheittimiä kaupungille on asennettu. No, lopulta tajuttiin, että ne on revontulia. Cool!

25. marraskuuta 2010

21. marraskuuta 2010

Viikonlopun hölmöilyt

Piti siis käydä ulkona kuvailemassa, mutta jotenkin toi pakkanen ja pimeys ei sitten houkutellutkaan lähtemään ja keskityin ihan vaan kotihölmöilyyn.






Joo, oon ollu eilen ja tänään kurssilla aamusta pitkälle iltapäivään. Oon vähän uupunut, että ehkä tän voi pistää sen piikkiin...

19. marraskuuta 2010

Ei joulupukkia Rovaniemellä

Ilmottauduin tuossa joku aika sitten Rovaniemelle erääseen metsästysmatkailuseminaariin, minkä vuoksi sitten jouduin matkustamaan vähän. Oli harmi, että meillä oli tiukka aikataulu, ei nimittäin ehditty käydä viemässä joulupukille minun lahjatoivelistaa eikä edes ylittämässä napapiiriä, joten pitänee tehdä uusi reissu tässä joskus. (Poroja sentään näin, mutta en tälläkään kertaa saanut niistä kuvaa, koska paahdettiin vaan ohi.) Mutta siis tarkoituksena oli vain selitellä tätä hiljaisuutta ja säälittäviä postauksia.



Kuviakin otin ehkä sen viisi, vaikka raahasin kameraa mukana koko ajan. Mutta ajattelin, että terästäydyn tämän kuvaamisen kanssa vähän ja käyn illalla ulkona ulkoiluttamassa kameraa. Jospa saisin jotain postaustakin aikaiseksi, mutta en mene lupaamaan mitään. On nimittäin tiukka viikonloppu tulossa. Järjestyksenvalvojakoulutusta aamusta iltaan molempina päivinä ja nähtävästi Tommikin on tulossa kotiin.

Viikonloppuna aion kyllä ehtiä sen verran, että pistän uuden objektiivin tilaukseen! Jospa se innostaisi kuvaamaan taas vähän aktiivisemmin. Tosin pelkään että sitten tulee aikapula vastaan, että jos jollain olisi myydä ylimääräistä aikaa, niin tänne vois laitella ilmoitusta tulemaan!

14. marraskuuta 2010

Ei kuvii

Olin niin suunnitellut tämän päivän postauksen. Toivotan hyvää isänpäivää kaikille lukijoilleni, jotka ovat isiä. (Luulen, että isien osuus lukijoista on noin 25 %, koska kirjoitanhan paljon melko miehisistä aiheista, kuten sisustuksesta.) Sitten olisin esitellyt omalle isälleni tekemäni isänpäiväkortin, mutta koska poikaystäväni yritti asentaa ajureita web-kameraani, hän nähtävästi tuli samalla sekoittaneeksi koneeni kuviensiirtohomman niin, että voin siirtää kuvia vain yhteen kansioon. (En jaksa tehdä tuota copypastee joka kerta, joten ei kuvia tänään.)

Ja postauksen olisin päättänyt lähettämällä terveisiä mummulle, joka kuulema lukee tätä blogia. Tai ainakin haluaisi lukea. Cool.

Tämän kaiken suunnitellun sijaan taidan nyt vaan jatkaa tuota uuninlämmitystä (Tulin just viikonloppureissulta ja lämmintä on taas se perus 14 astetta.) ja pyykinpesua (Anoppi on reissussa, joten pyykinpesukone on nyt vapaana!) ja todeta, että ens kerralla saatte kunnon postauksen jostain järkevästä aiheesta ja toivottavasti kuvilla. Anteex tää nyt.


P.s. Terkkui mummolle kuitenkin, jos nyt oot tänne löytänyt!

EDIT: Mut uus banneri on nyt ja ääh en koskaan oo noihin tyytyväinen, mutta tää ei sentään oo tarkotettu väliaikaiseksi, joten jos tää nyt pysyis kauemmin kun sen kaks viikkoo.

12. marraskuuta 2010

Oisko se jo talvi..?

Oon ollu viime aikoina vähän kehno bloggari ja vastaavasti oon koettanut olla tehokas tuolla koulupuolella. En kuitenkaan sano, että oisin ollu. Tehokas siis. Siellä koulussa siis. Koulutehokkuudesta puheenollen, eksyin tässä yks päivä koulumatkalla. Kyllä, niinkin voi näköjään tapahtua. Koulun lisäksi oon ollu menossa (ja sama jatkuu ensi viikolla) myös iltaisin, joten viikonloppu tulee nyt ihan tarpeeseen.

Me ollaan nyt lopulta saatu luntakin ja lisää näyttää tulevan koko ajan, lähdenkin tästä ihan just ulkoilemaan Batmanin kanssa, mutta sitä ennen postauksen kuvituksena alkuviikon kuvia, jotka joku unohti postata aiemmin...





Mukavaa viikonloppua!

7. marraskuuta 2010

Kekriherkkua

En oo kovin hyvä tässä kekrihistoriassa, ja ehkä en ala kopioimaan uudestaan tätä wikipedian artikkelia, mutta siis Kajaanissa kekri heräteltiin uudestaan henkiin 2000-luvun alkupuolella.


Minulla on jääny tämä iltatapahtuma näkemättä aina viime vuoteen saakka, jolloin tosiaan tehtiin pikainen vierailu tapahtumassa. Pikainen siitä syystä, että oltiin juuri päivällä haettu Batman kotiin ja aikomuksena oli käyttää sitä nopeasti ulkona ja painua sitten takaisin lämpimään. Asuin tosiaan aiemmin tuossa lähes tulkoon tapahtumapaikalla. Tänä vuonna jätettiin Batman kotiin, koska päätettiin mennä pukinpolttoon ravintolan kautta.


Ilta tosin alkoi tosi lupaavasti, kun onnistuin katkaisemaan pyörän avaimen pyörän lukkoon... No, saatiin onneks autokyyti, joten ei tarvinnu kävellä. Olin kuitenkin varautunut pyöräilemään, joten kirosin itsekseni, että jouduin turvautumaan pitkiin kalsareihin. Viime talvena en muistaakseni käyttänyt farkkujen alla pitkiä kalsareita ollenkaan, mutta en kehannu mennä ravintolaan tuulipuvussa, joten...


Kaikessa yksinkertaisuudessaan tapahtuman kulku meni niin, että ennen pukin sytytystä oli jonkinlaista tanssia ja musiikkia ja sitten tapahtuma tosiaan huipentui tähän pukinpolttoon. Ja se kameranjalusta ois tosiaan melko jees, onneks oltiin edes aidan vieressä, jotta sain edes vähän tukea.

Koska ei muka oltu mätetty ravintolassa kunnolla, niin mentiin kotiin syömään Linkosuon ruissipsejä, joita esimerkiksi Nelliina mainosti tässä jokin aika sitten ja sai minut taas himoitsemaan noita. Minun ehdottomia suosikkeja on aina olleet noi valkosipulit, mutta grillisipsitkin menee kyllä alas samaa tahtia. Ja siis noittenhan täytyy olla terveellisiä, onhan ne sentään ruissipsejä! Laiska Suvi ostaa tuorejuuston, mutta hieman viitseliäämpi Suvi tekee ruissipseille oman dippikastikkeen.


Dippiin tarvitaan vaahdotettua kermaa, rahkaa, tonnikalaa (tai lohta jos on varaa) sekä mustapippuria (tai muita mausteita oman maun mukaan). Kaikkee aineet menee vaan sekasi ja hyvää on!

6. marraskuuta 2010

Esihistoriallisia aikoja

Tämmönen on alkanu kiertää ympäri blogimaailmaa, joten enhän minä malttanu pitää näppejäni tästä erossa. (Vaikka lupasin olla postaamatta ennen sunnuntaita, haha!)

1. Missä ja koska synnyit?
Kajaanissa synnyin, loppukeväästä reilut 20 vuotta sitten.






Muodin edelläkävijä jo vuodesta 1990.

 2. Onko sinulla sisaruksia?
Joo löytyy, pikkuveli ja pikkusisko.

3. Olitko päivähoidossa vai kotihoidossa?
Päivähoidossa Saimilla. Leikittiin aina kauppaa ja rakennettiin lumiukkoja.





Suuri taiteilija 2v.

 4. Oliko teillä lemmikkieläimiä?
No ei! Mummolassa oli onneks koiria ja sitte ku muutin pois kotoo 17-vuotiaana, niin hankin gerbiilejä. Mutta ne jäi sitten kotiin, kun ne oli siskon kanssa yhteisiä.

5. Muistatko aikaa, kun ei vielä ollut lapsilla turvaistuimia, vaan keikuttiin etupenkkien välissä tai tapeltiin sisarusten kanssa siitä, kuka saa istua edessä?
Joo ei meillä saanu keikkua! Äiti oli tästä niin tarkka. Ja on edelleen. Ja hyvä niin.



Joo siis oon ollu tämmönen luomu jo kaksvuotiaasta saakka.

6. Oliko sinulla mielilelua?
 Ei varmaankaan mitään ultimatelelua. Pari barbia oli kovassa käytössä.

7. Mikä sinusta piti tulla isona?
Laulaja. Sitten hoksasin, että en ookaan ehkä ihan niin hyvä laulaa.

8. Olitko ns. näkymätön kiltti lapsi vai jokapaikan apina?
Kiltti oon varmasti ollu. Olin pienenä niin kauheen ujokin, että ihmiset varmaan luuli minua mykäksi. Nykysin tosin kukaan ei usko tuota.


Todiste siitä, että oon ollu joskus prinsessa. Täytin 6 vuotta.

9. Kuljitko pihoilla leikkimässä, kotiavain kaulassa roikkuen?
Joo no siis omalla pihalla kuljin, koska bf Essi tuli aina vähintään kolme kertaa päivässä meille, koska en saanu mennä niille, koska niillä oli ranta, jonne ois voinu äitin mielestä hukkua. Kerran tosin juostiin hakee Essin luota pop corneja, kiun saatiin äitiltä ihan lupa.

10. Nukuitko valot päällä?
En nukkunu. Mutta oven ulkopuolella eteisessä oli aina valo päällä niin, että se valo kajasti oven ali. Tästä on olemassa myös yksi hiiritrauma...

11. Lempilastenohjelmasi?
Varmaan noin yleisesti ottaen Pikku Kakkonen. Tai no, nyt on pakko vastata, että Joulupukin kuumalinja.

12. Muistatko ensimmäistä koulupäivääsi?
En varmaan, sillä kaiken mitä luulen muistavani, oon nähny videolta tai valokuvista. Toi kouluun meno ei ollu minulle kai mikään kauheen jännä juttu, koska äiti oli minun opettaja. Cool.


Tässä taas tätä muotitietoisuutta.
13. Keräilitkö jotain?
Mitä en keräilly? Keräilin kaikkea, mitä näin muiden keräilevän. Pullonkorkkeja, tarroja, kiiltokuvia, postimerkkejä, posliinikissoja, kiviä...

14. Mikä oli lempiaineesi alaluokilla?
Oisko ollu liikunta tai kuvis, en voi muistaa, mutta ne on ollu suosikit niin kauan kuin jaksan muistaa.

15. Olitko koulukiusattu tai -kiusaaja?
En oo kokenu, että minua ois kiusattu, mutta jälkeenpäin oon miettiny, että oon varmaan jonkin asteinen kiusaaja. Se kiusaaminen oli ehkä lähinnä syrjintää, koska en vaan halunnu hengata kaikkien kanssa, jotka ois ehkä halunnu hengata minun kanssa. Ja se harmittaa, vaikka eihän kukaan voi olla kaikkien kaveri.


Ekaluokan luokkakuva.
16. Mitä harrastit?
Mitä en harrastanu? No okei, jos nyt aletaan miettiä, niin lasketaanko toi edellämainittu keräily? Sitten oli pesiskerhoa, partioo, käsityökerhoa, lentopalloa, piirtämistä, runoilua (tätä en käsitä oikeesti, että mikä juttu tää on ollu, mut oon yhteen aikaan kirjottanu tosi paljon), pianonsoittoa, klarinetinsoittoa, orkesteria, vähän myöhemmin taekwon-doa. Varmaan unohdin vielä osan.

17. Ystäväsi?
Essi. Muita samanikäisiä kavereita ei oikeen ollu, kun asuttiin omakotitalossa metän keskellä. Myöhemmin tuli sitten koulukaverit.

Oon aina olu näin runollinen.


18. Mieluisin muistosi jostain ensiluokkien tapahtumasta?
Ekana tulee mieleen meijän joulujuhlaesitys, joka oli ns. "kuvitettu joululaulu", biisi oli joku Ti-Ti Nalle -kasetilta. Joku Joulu tullut on tms. Näyttelin yhtä pienistä metsähiiristä.

19. Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?
Se oli äiti. Ja se ei ollu kyllä yhtään kivaa. Veikkaan, että äitikään ei kauheesti nauttinu tilanteesta.

20. Oliko vanhemmillasi tiukka kuri?
Sopivan. Ei minulla kyllä ollu mitään tarvetta kapinoida tai tehdä mitään, johon olisi pitänyt puuttua. Että ei paljon ees tarvinnu kuria pitää.

Mummolassa lempiharrastuksissa.

21. Miten perheesi lomaili?
Tehtiin joka kesä semmonen korkeintaan parin yön autoreissu johonki päin Suomea. Kierrettiin kaikki matkan varrella olevat taiteilijakodit (äidin valinta), automuseot (isän valinta) ja sitten joku huvipuisto (meidän valinta).

22. Lempiruokaasi natiaisena oli?
Sanoin varmaan aina pitsa. En sitten tiedä, mikä se oli todellisuudessa. Spagetti oli kans varmaan melko kova sana.

23. Tupakoitiinko teillä vielä sisätiloissa?
Ei meillä kukaan polttanut muutenkaan.

24. Mitä asioita pelkäsit?
Mörköä sängyn alla. Niin monesti iskin polven sängyn reunaan, kun piti ottaa vauhtia ovelta ja hypätä sänkyyn niin kaukaa kuin vain ylsi.

Mummun ja ukin mökillä.
25. Onko sinulla nykyään jo omia lapsia?
Ei. Eikä nyt toivottavasti ihan heti ole tulossa. Sitten joskus.

Haastan teidät kaikki tekee tämän ja erityisesti haluun nähä valokuvia!

5. marraskuuta 2010

Nää on nää siivouspäivät

Jos olisin sanonut puoli vuotta sitten, että vihaan shoppailemista, se olisi ollut kaikkien mielestä ihan normaali lause minun suustani. No, viime aikoina tämä homma on riistäytynyt hieman käsistä. Onnistuin hillitsemään itseni sen aiemmin mainitsemani kirpputori-kynttilänjalan kanssa, mutta eilen poikettiin ohimennen Tiimarissa. Joku oli sitten mennyt hinnoittelemaan 9,90 euron kynttilänjalat euroon. Mustalla sametilla päällystetyt kynttilänjalat eurolla ja saman sarjan tuikkukuppi myös! Leijuin ehkä vähän. (Mihin hittoon tungen noi kynttilänjalat, kun kaikki tasot on jo täynnä?!)

Voisko näitten alennettu hinta johtua siitä, että kynttilät ei pysy näissä oikeen suorassa?!


No mut siis alunperin oltiin matkalla Prismaan. Tommi sai viime jouluna lahjaksi Finlaysonin Satumuumi-lakanat. No, niitä ei tullut käytettyä, koska niitä oli vaan yhdet. Huomasin Prisman mainoksessa jonkin tarjouksen noista juurikin samoista pussilakanoista ja Suvi 21 v. keksi, että oishan ne muumilakanat söpöt ja kävin ostaa itelleni samanlaiset. Kyllähän ne makso ihan mukavasti, mutta tuleepahan ehkä nytä käytettyä noita Tomminkin lakanoita... Ja hei, Finlaysonin lakanat kestää vähintään sen sata vuotta, eikö?


Terve noi silmät, joitten luulin jo parantuneen, mutta ne alkokin turvota uudestaan. Kävin tänään shoppaa apteekista jonku kahenkympin rasvan, ois toiveissa, että se tehois... Ja terve noi etuhiukset, jotka on nyt ihanan epätasaiset, koska en osannu leikata niitä suoraan. Mutta eilen oli ihana yllätys mennä hakemaan postia. Olin niin maassa, kun netti ei ollu toiminu koko päivänä ja ulkonakaan ei tehny mieli olla kurjan ilman takia ja postilaatikossa oli Kotivinkin jouluextra! Tilaisin Kotivinkin, jos en ois köyhä opiskelija. En nyt vielä jaksais intoilla tuosta joulusta, mutta hei tänään meinaan käpertyä peiton alle ja keskittyä pelkästään Kotivinkin jouluextraan! En ois voinu parempaa yllätystä saada tähän väliin (Paitsi että jos joku ois siivonnu täällä..), eli kiitti äiti!!

Olin suunnitellu täksi päiväksi hienon suunnitelman siivota tää kämppä, koska netinkään ei pitäny toimia. No, vahingossa meninkin rassaamaan tätä ja oho, nyt se taas toimii. Mut pakko kai terästäytyä ja tehä jotain, koska kannoin täkit jo ulos tuulettumaan. Minun tuurilla kohta sataa räntää ja muistan hakee ne täkit ulkoo vasta kun ollaan menossa nukkumaan. Ja mitä täällä on nyt lämmintä jotain 15 astetta, että mukava yö tulossa. Joo, ei muuta kun tarpeeksi kynttilöitä kehiin, niin alkaa lämmetä. Tommi tulee viikonlopuksi kotiin, joten palailen sitten kun jaksan. Huomenna ois suunnitelmissa käydä syömässä ja katsomassa kekripukin poltto, jonka on paikallinen perinne. Ehkä saan jopa kameran raahattua mukaan, joten olkaahan kuulolla sunnuntaina!

Ja niin tosiaan, mukavaa pyhäinpäivää ja kekriä kaikille!

3. marraskuuta 2010

51 päivää ennen joulua eli pahin loska-aika

Tänään on just semmonen päivä, kun ei pitäis pistää nokkaa ulos ollenkaan. Pyöräilin kouluun vesisateessa ja kun lopulta pääsin perille, olin ihan läpimärkä. Matematiikkaa ja markkinointia, kannattiko? Koulun jälkeen lähettiin käymään kaupungilla pyörähtää ajantappomielessä ja eiköhän taas oltu ihan märkiä, kun päästiin sisälle lämpimään. Sateen lisäksi olin ihan hiestä märkä, kun olin varautunut aamulla kuin naparetkelle. Shoppailureissun jälkeen kävin auttaaa Ninnua roudaamaan sen kamoja kämpästä toiseen, kaatosateessa. Kun sitten lopulta tulin kotiin, oli olo kuin uitetulla koiralla. Ja sen olin varmaan näköinenkin.



Päätin, että nyt loppuillan poltan kynttilöitä ja lämmitän uunia ja syön jäätelöä. Illalla vielä kaakaota, ehkä leffaa ja lämmin suihku! Tätä varten nää sadepäivät oikeesti on!

1. marraskuuta 2010

Hiton inspiraatiot

Löysin yhen liian inspiroivan blogin. Tai no, sain sentään jotain hyvääkin aikaiseksi. Raahasin meille tässä taannoin mummolan luhin vintiltä löytämäni isän ja sen veljen vanhan helmitaulun, joka oli jonkinlaisen pöly- ja homekuorrutteen peitossa. Se jäi odottamaan puhdistusinspiraatiota, kunnes tänään otin operaatioksi putsata jokaisen helmen erikseen. En tiijä, miks hamstraan jotain kouluaiheisia sisustuselementtejä tänne. Suunnittelin jo iskeväni täällä jo muutettaessa lojuneen koulun liitutaulun seinälle.. Huh, ei kellään ois semmosta kun kuumemittari?



Joo ja se inspiroitumisen huono puoli on se, että se mitä ei löydy mummolasta, pitää ostaa. Päätin katsastaa tämän pikkukaupungin uuden (ts. sellaisen, jossa itse en ole vielä vuoden aikana ehtinyt käydä) kirpputorin. Löysin niin paljon pulloja, että en saanut kannettua niitä kassalle yksin, vaan jouduin käyttämään Kapea orjatyövoimana.



Kaksi houkuttelevaa pulloa jätin kauppaan. Ja yhden kynttilänjalan, joka joutui sitten yli viiden euron hintansa vuoksi jäämään sinne kirpparille. Kun värikään ei ollut täydellinen... (Onneks tajusin vasta kotona, että miten hienon siitä ois voinu saada mustalla spray-maalilla. Hitto, täytynee syöksyä hakemaan se huomenna. Ja nyt hoen itselleni, että viis ja kuuskyt on liian paljon kyseisestä steariinin kuorruttamasta kynttilänjalasta. Mut toisaalta tuommonen maksaa kaupassa vähintään sen kakskyt... Samalla vois hakee sen keltaisen pullon, jonka jätin sinne myös...)

P.s. Olin citymarketissa kuulevinani musiikin seasta jotain tiukujen muodostamaa helinää. Alkaa taas tämä joka marraskuinen markettien välttely, koska yksinkertaisesti loskasää ja joululaulut eivät vaan sovi yhteen. Saattaa olla, että saan niiitten yhdistämisestä vähintäänkin jonkinasteista pahoinvointia.