20. lokakuuta 2012

Passissa

Miun suunnitelmat muuttu tuossa useempaan otteesen. No, lopulta minun vapaapäivät on menny niin, että perjantaina nukuin kivasti kellon ympäri ja heräsin illalla klo 18.18. Minun olisi pitäny suunnitelman mukaan herätä siinä kolmen aikoihin, jonka jälkeen olisin siivonnu, pakannu ja lähtenyt sitten ajelee Kainuuta kohti. No, pikapakkaus ja auton keula kohti korpimaisemia, kämpän kunnosta viis... Olin sitten maisemissa siinä yheksän jälkeen ja äiti kaatoi minulle just lasillisen viiniä ja olin ottamassa ekaa hörppyä, kun velipoika soitti, että nyt pitäs lähteä kuskiksi.

Viinit jäi juomatta ja ajeltiin poikain kanssa pikapyörähykselle Kajaaniin. Oltiin takas kotona jo hyvissä ajoin, siinä kahen seudussa, jonka jälkeen asetin herätyksen reilun kolmen tunnin päähän vain todetakseni aamulla, että en ole nukkunut silmäystäkään - kiitos tämän uuden unirytmin. Mehtään oli kuitenkin lähdettävä ja eiköhän me paahdettu sielläkin täysi päivä. Oon nyt valvonu kellon ympäri ja vähitellen alkaa jo silmissä tuntua...


Otin tällä kertaa kameran mukaan ja kuvailin passissa ollessani. Teitä on tullu jonkin verran uusia lukijoita (ja en tätä muutenkaan oo kovin ahkeraan huuellu), joten kerrattakoot, että harrastan siis metsästystä. Meijän kylällä kun se vihreä jahtipuku on kansallispuvun asemassa, niin tämä nyt on melko luonnollinen harrastus meillä päin. Täällä metsästävää naista ei oo oikeestaan kyseenalaistettu, vaikka ei meitäkään nyt ihan mahottomasti oo. Mutta sitten ei tarvitse mennä kovin kauas, kun tästä harrastuksesta mainitsemalla saa jo melkoista ihmettelyä aikaan...


Koska tämä on laji, joka jakaa mielipiteitä, en yleensä huutele tästä kovinkaan paljoa, koska en vaan jaksa inttää asiasta. Toki oon rehellinen, jos asiasta kysytään ja jos porukassa aletaan puhua metsästyksestä, niin lähen toki keskusteluun mukaan. (Yleensä löydän itseni just näistä keskusteluista.) Aika harvoin onneksi törmää täysin kielteisiin asenteisiin, ainakaan täällä meillä maalla päin. Ja usein nuo mahdolliset kielteiset asenteet johtuu niistä muutamista vastuuttomista metsästäjistä ja mediassa esillä olleissa negatiivisista uutisista. Mutta meitä on moneen junaan, ja onneksi suurin osa metsästäjistä on fiksua ja vastuunsa tuntevaa porukkaa. (Tai ainakin haluun kovasti usko niin, koska muuten miullekki tulee paha mieli!)


Ite haluan pitää metsässä liikkuessani päässä sen ajatuksen, että luonnolta ei voi ottaa, vaan se antaa, jos haluaa. Ja nautin jo pelkästään luonnossa olemisesta ja koiran kanssa touhuilusta, joten se mahdollinen saalis on sitten vain mukava lisä aina silloin tällöin, kun tuuri käy.

Tästä aiheestahan voisi jatkaa loputtomiin, mutta ehkä jätän tämän toistaiseksi tähän. Toki kysymyksiä saa heitellä ja vastailen sitten niihin tarkemmin! Ja jos on jotain kommentoitavaa aiheeseen (tai vaikka johonkin muutunkin aiheeseen) liittyen, niin kaikki asialliset kommentit ja perustellut mielipiteet ovat mielettömän tervetulleita, ovat ne sitten puolesta tai vastaan!


4 kommenttia:

  1. Musta on hienoa että sä metsästät, tosin mähän nyt tiesin tästä sun harrastuksesta jo aikaisemminkin, mut ajattelin vaan todeta. Jos en itse olis niin mahottoman ötökkäkammonen ihminen tai jos mua ei olis kasvatettu betoniviidakossa nii saattasin ehkä moista harrastaa mut en kuitenkaan harrasta. Ja onhan se ikävää että on niitä metsästäjiä jotka ns "ampuvat huvikseen" ja jättäävät kuolleina sinne mehtään kun joku olis siitä voinut ruuan itselleen ja perheelleen saada. Jos metsästetään nii metsästetään sitte ruuaksi asti. se on minun mielipide. piste :D

    ps. kauniita kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hirmusti, Pinja! Joo, muistan sinun ötökkäkammon sieltä yheltä leiriltä, jollon tehtiin niitä improja tms. siellä metässä! Kurjaa kyllä... Mutta ehkä sitä metsää ei sitten osaa kaivata samalla lailla kuin minä kaipaan siellä betoniviidakon keskellä. :)

      Jeps, tässäpä tämmöstä vähän erilaista materiaalia metsästyksestä. Ei ihan tyypillisiä metsästyskuvia!

      Poista
  2. Musta on aina paljon tervehenkisempää ite hankkia ruokansa ja tietää mistä se tulee, sen sijaan, että luulee lihan tulevan aina pakatussa muodossa kaupan hyllyltä -.- Ja niin kauan kun metsästysharrastuksen lomassa tapetut eläimet menevät ravinnoksi eikä niitä eläimiä tapeta vain huvin ja urheilun vuoksi, se on ihan ookoo :)

    T: Urbaani kasvissyöjä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo on aina hyvä peruste heittää näille lihansyöjille, joiden mielestä metsästys on brutaalia ja julmaa, mutta sitten kuitenkin ostetaan se liha sieltä kaupan kylmäaltaasta sen kummempaa sen alkuperää pohtimatta. Oon ite miettiny, että voisin alkaa juurikin riistalihansyöjäksi, eli jättäisin kaupan lihan pois ja söisin vain itse hankkimaani riistaa tai vastaavaa, jonka alkuperä on varmasti tiedossa. Tällä hetkellä miun pitäis vaan hankkia pakastin, jotta tuommonen ois mahollista ympärivuotisesti. Sitä riistaa kun saa tuoreena vaan syksyllä ja tiijän, että kaipaan sitä lihaa kuitenkin myös muulloin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!