20. maaliskuuta 2015

Riistanhoitoa syömmaalla

Tässä kaikessa revontulihuumassa minulta on jäänyt julkaisematta kuvia mm. lähes viikon takaiselta riistanhoitoreissulta. Ajettiin moottorikelkalla lähes tiettömien taipaleitten taa ja ripoteltiin metsään nuolukiviä hirville. Onnistuneita kuvia tuli lopulta melko vähän, koska enimmäkseen oli vauhti päällä ja pysähdyksissä kypärän lippa vaikeutti kameran käyttöä huomattavasti. Muutama kuva sentään jäi muistoksi ja jaettavaksi.




Viimeisessä kuvassa siis isän ja minun päivän asut. (Kuva: Paavo) Heh heh...

Ajeltiin ympäri syömmaata (Tajusin vasta tuolla reessä roikkuessani, että "syömmaa" ei taida olla oikea sana, vaan murreväännös "sydänmaasta"..?) noin viidenkymmenen kilometrin verran. Yllätäen tuon matkan taittaminen tuolla reessä ei ollut ollenkaan raskasta! Huippukivaa!

Erityisen mahtavaa tuosta reissusta teki kuitenkin maisemat. Laajoja soita toistensa perään. Metsä on tuolla lähes kokonaan hakkaamatonta ja koskematonta. Koska tuolla ei olla tehty ojituksia ja möyritty maata koneilla, törmättiin useaan sulaan ja kirkasvetiseen hetteeseen (Hetekin taitaa olla kainuuta, kyseessä siis lähde.) Makkarat paistettiin hangella, tervaskannosta tehdyssä nuotiossa.

18. maaliskuuta 2015

Taivas tulessa





Aikaisesta työaamusta huolimatta en malttanut jäädä kotiin, kun some alkoi täyttyä revontulihehkutuksista. Ajeltiin sitten jonnekin Kiimingin seudulle valosaastetta pakoon ja sieltähän ne löytyivät: Hienoimmat koskaan näkemäni revontulet. Harmitti niin paljon lähteä nukkumaan, olisi tehnyt mieli jäädä pihalle koko yöksi, töihin sitten samoilla silmillä. Mutta tällä kertaa järki vei voiton. Sain onneksi muutaman peruskuvan ilman sen kummempia kikkailuja. Toivottavasti näitä aurinkomyrskyjä tulee vielä.

Giffi meni mössöksi, mutta idea tullenee esille. Mieletön ilta! (Innostuin niin paljon, että oli pakko julkaista nämä saman tien, ohi muiden jo aiemmin otettujen kuvien...) Näittekö ja kuvasitteko te revontulia?

P.s. Enpä ole koskaan ennen tarennut kuvata revontulia farkuissa, ilman pipoa ja lapasia... Nyt ne jäivät kaikessa kiireessä ja innostuksessa autoon ja missään vaiheessa en edes huomannut niitten puuttumista!

12. maaliskuuta 2015

Tähtiin ei koskaan kyllästy







 Canon 7D + 15-85mm f/3.5-5.6
Pilvettöminä iltoina kannattaa tosiaankin katsella taivaalle. Minusta tuntuu, että tähdet ovat nyt normaalia kirkkaampia. Lisäksi nyt on hyvin lauhaa, joten kameran säätäminen ja hangessa seisoskelu on huomattavan miellyttävää. Kuu on toki nyt pienenevä, joten se nousee myöhemmin ja valaisee vähemmän. Myöskään lumettomat puut eivät heijastele valosaastetta taivaalle.

Kävin taas kotirannassa kuvailemassa. Tällä kertaa tosin aivan pikaisesti ilman suurempaa taiteellista ajatusta. Ensi kerralla voisi jo ehkä vaihtaa maisemaa. Täytyy etsiä jokin suo, jossa vanhat kelohongat kurkottelevat kohti avaruutta... Ensimmäisessä kuvassa on pohjoistaivas linnunratoineen, alemmassa taas kuva enemmän etelän suuntaan. Voi, kun osaisin erottaa tuolta tähtikuvioita!

(Ensimmäisellä kuvalla on jotain ongelmia bloggerin kanssa, olen pienentänyt sen kokoa, mutta blogger vain jumittaa ja näyttää sen edelleen aivan liian isona, vaikka koon pitäisi vastata alempaa kuvaa. Tosin jotain tämä sentään teki; Nimittäin kuvasta aivan mössöä. En jaksa nyt enää taistella asian kanssa, joten luovutin ja menen rapsuttamaan Batmania.)

10. maaliskuuta 2015

#bwch2015






Oon täällä totaalisessa lomamodessa. Oon hädin tuskin avannut tietokonetta, mutta nyt on jo pakko purkaa muistikorttia. Kokeilenpa päivittää samalla jotain tännekin...

Sunnuntaina kävin pyörähtämässä Kontiolahdella ampumahiihdon MM-kisoissa. Suurimmat mitalihaaveethan kyseisen päivän osalta olivat kaatuneet jo lauantain pikakisaan, mutta kannustettiin silti takaa-ajossa mukana olleita miehiä ja tietenkin sitten Maria ja Kaisaa. Ja Kaisahan tekikin sitten hienon nousun sunnuntain kisassa, joten nyt vaan toivotaan normaalimatkalle ja yhteislähtöön loistosuoritusta. Vaikka suuria odotuksia ei sunnuntaille sijoitusten puolesta ollutkaan, niin oli mahtavaa päästä näkemään ja kokemaan tuon luokan urheilutapahtuma.

Kannoin kameraa mukana, mutta halusin keskittyä kuvaamisen sijaan kannustamaan ja fiilistelemään tunnelmaa. Muutama räpsy kuitenkin jäi muistoksi, joten tässä teillekin vähän kisatunnelmia!


Oliko joku muu paikan päällä tai on mahdollisesti vielä menossa huomenna tai viikonloppuna?

20. helmikuuta 2015

Lumiloma Iso-Syötteellä

Päästyäni tiistaina töistä pakkasin lumilaudan kainaloon, hyppäsin kaverin autoon ja hurautettiin ajaa muutaman tunnin matka Syötteelle. Edellisestä rinnelomastani on vuosia aikaa ja ylipäätään lautailu on viime talvina jäänyt aivan liian vähälle. Jännitystä tämänkertaiseen reissuun toi minulle uuden kohteen lisäksi myös uusi majoitusmuoto: Yövyimme mökin sijaan kaverini asuntovaunulla ja niin minustakin tehtiin ainakin hetkellisesti karavaanari.

Syöte on minulle nimenä tuttu ja viime syksynä suunnittelin lähteväni alueelle vaeltamaan. Päädyttiin sitten kuitenkin kiertämään ns. pienempi karhunkierros Kuusamossa ja Syöte jäi toiseen kertaan. Toinen kerta tulikin nyt sitten hiukan toisessa muodossa. 









Syötteellähän voisi tehdä vaikka mitä, mutta rajallisen ajan vuoksi me jätettiin retkeilyt toiseen kertaan ja vietettiin päivä rinteessä ja rennosti after skissä. Tosin myöhäisen illan disco vaihtui sitten saunaan ja leppoisaan oleskeluun vaunulla.

Meille sattui varmaan yksi talven parhaista rinnepäivistä. Aurinko paistoi, lämpötila oli pari astetta pakkasen puolella ja tunturin huipulla oli lähes tyyntä. Reissusta jäi niin mukava fiilis, että aloin jo haaveilla uudesta reissusta kevättalvelle. Jos olisi aikaa, voisi alueella viettää useamman päivän ja vaikkapa vuokrata lumikengät ja tutustua kansallispuistoonkin. Ainakin viimeistään lumien lähdettyä laitan lopultakin vaelluskengät jalkaan ja lähden valloittamaan Syötteen metsiä.

Postauksen kuvat ovat muuten pääosin puhelimella otettuja, koska rinteessä heiluessa järjestelmäkamera olisi ollut liikaa.