18. huhtikuuta 2014

Randomia kälätystä ja pari kuvaa

Aurinko on ilmeisesti paistanut, koska minä olen saanut nenälleni kaikki kolmetoista pisamaa. Ja nekin erottuvat vain oikeanlaisessa valossa, mikäli katsoo tarpeeksi läheltä. Mutta pisamia on! Itse asiassa elän nyt pisamien kulta-aikaa, sillä kun auringossa on tarpeeksi tehoja ruskettamiseen, pisamat hukkuvat johonkin päiveytyksen alle. Fiilistelen näitä kuitenkin tämän lyhyen hetken ajan ja yritän olla peittämättä niitä meikkivoiteella.


Muita ilonaiheita on mm. itämään ehtinyt rairuoho. Tajusin tosiaan palmusunnuntain aattona, että taitaa tulla vähän kiire, kun mullat ja siemet olivat omissa pusseissaan. Varsinaiseen Pääsiäiseen näyttäisi nyt sitten ehtivän, tosin hieman harvaa on. Ville oli vielä mennyt ostamaan niitä perustipuja koristeeksi, tosin parhaat minimunat olivat loppuneet lähikaupasta, mutta menkööt kesäkuntokampanjasta tämä viikonloppu.

Toissapäivänä kävin avaamassa frisbeegolfkauden, ajatuksena oli kuvata kun pojat nakkelee. Otin Batmanin mukaan. Oli virhe. Viimeisillä väylillä olin aivan hajalla narun toisessa päässä, kun se toinen pää oli sinkoillut jonku tunnin ajan kiekkojen perässä. Kamera ei siis poistunut repusta ja kuvat jäivät ottamatta, mutta voin kertoa, että oli kauniit, keväiset maisemat ja pojatkin näyttivät hyviltä.


Lisäksi olen tehnyt jälleen kerran havainnon, että fitnessmuroja ei voi syödä vain pientä annosta kerrallaan. Se on vähintään puoli pakettia, toisen puolen söi onneksi Ville. Menee samaan kategoriaan maukasnäkkärin ja hapankorppujen kanssa. Ja mitähän muita näitä nyt oli..?

Sellaista täällä, mitä siellä?

13. huhtikuuta 2014

Inspiraation palasia

Kerroinkin aiemmin lievästä inspiraation puutoksesta valokuvauksen saralla. Melkein koko kevät on hurahtanut ohi kameran pölyttyessä. Olen kuitenkin saanut taas vähitellen jonkinlaista innostuksenpoikasta tähän hommaan. Tavallaan tiedän, mitä haluan ja polte on kova, mutta se viimeinen motivaatio lähteä liikkeelle puuttuu. Eilen tsemppasin ja pakotin itseni ottamaan kameran mukaan iltalenkille. Kävelin merenrannassa ja räpsin kuvia sieltä täältä, sen kummemmin mitään ajattelematta. Pääasia, että kameralle tulee käyttöä. Lopulta homma tuntuikin tosi mukavalta. Seisoin pitkään ihan vain fiilistelemässä tätä kevättä. Pahin rapakausi alkaa olla takana ja ulkona tarkenee jo ilman lapasia. Kyllä tämä kamerapassivoituminen tästä vielä haihtuu. Pääsiäisen työrupeaman jälkeen ajattelin tehdä miniloman Kainuuseen, toivottavasti löydän sieltä ne viimeiset, puuttuvat inpiraationpalaset!






Vietin muuten tässä yksi päivä varmaan vartin (Villen mukaan 45 minuuttia) Verkkokaupassa testailemassa kameroita. Alunperin menin kokeilemaan Fujufilmin X20 -kameraa, mutta ihastuin Olympuksen PEN -sarjaan. Haluaisin kyllä kompaktikameran, koska muuten saan palamaan loputtomasti rahaa optiikkaan... Ja Fujifilm olisi oikeastikin paljon kevyempi ja vähemmän tilaa vaativa, minkä vuoksi ylipäätään sitä uutta kakkoskameraa olen katsellut. Jos voittaisin lotossa, niin ostaisin ehdottomasti Fujifilmin X1000 -kameran, mutta ennen sitä katselen hieman edullisempia laitteita. Mutta vain hieman, ja huomenna varmaan marssin tyhjentämään tilin sinne Verkkokauppaan. Miksi en voinut alkaa harrastaa vaikka jotain mietiskelyä, ei tulisi yhtä kalliiksi.

7. huhtikuuta 2014

Viime päivinä

Viime aikoina olen viettänyt yöni kuuluen Hotchin profilointiryhmään ja näin ollen olen ratkonut rikoksia FBI:n riveissä. Se vaan oli todella rankkaa, joten olen toistaiseksi jättänyt Criminal Mindsit vähemmälle.

Tänään nauroin eräälle hauskalle muistolle. Täällä Oulussa on Nuottasaaren koulu. Kun muutin tänne, joku oli raaputtanut s-kirjaimen pois koulun nimikyltistä ja elin pitkään siinä luulossa, että kyseessä oli paikallisen historiallisen merkkihenkilön, kalastaja Nuotta-Aaren mukaan nimetty koulu. Muistaakseni googletinkin asian ja ihmettelin, kun kyseisestä herrasta ei herunut mitään tietoa. Tulipa tyhmä olo, kun kirjoitin tämän.

Olen ostanut mekon siltä varalta, että saan joskus kutsun hienoihin juhliin. Päädyttiin varamaan kesälomareissun hotelli Cascais'n sijaan Estorilista, kasinon vierestä. Pidin sitä ehkä pätevimpänä tekosyynä kyseiseen hankintaan. Alunperin lähdin ostamaan matkaopasta, koska luulin olevani rajoitetussa shoppailulakossa.


Tunsin eilen ensimmäistä kertaa lämpimän kesätuulen. Vaikka vielä on aivan liian aikaista puhua kesästä, ei se ole todellakaan kovin kaukana. Myöskin se kevään haju on alkanut vähitellen muuttua alkukesän tuoksuksi. Myöskin katujen puhdistus on alkanut!

Olen yrittänyt etsiä kadonnutta kuvausinpiraatiotani. Tosin melko heikolla menestyksellä. Fiilistelen kevättä, mutta kun kaivan kameran esille, kaikki hohto katoaa. Ehkä vielä on liian aikaista ikuistaa mitään. Toistaiseksi kevät toimii vain tunto- ja kuuloaistin varassa. 


Käytiin myös pienellä retkellä Kempeleessä. Retken ainoa suunniteltu aktiviteetti oli donitsit Arnoldsilla. Tosin käytiin ostamassa Prismasta multaa ja pölypusseja siinä ohikulkumatkalla. Mutta täytyipä taas todeta, että jos retken huippuhetki on donitsi, niin eipä ole yhtään huono retki kyseessä.

1. huhtikuuta 2014

Hammaskitinä

En jekuta teitä, koska minulla tulee jekuttamisesta niin huono omatunto. Tylsää, joo. Sitä paitsi minulla on nyt sen verran oikeita töitä, että olen niissä kiinni ja muun ajan nukun. Tai käyn hammaslääkärissä. Ilmottauduin reilu vuosi sitten hammaslääkärijonoon. Nyt viikonloppuna meni sitten hammas tosi kipeeksi ja eilen soittelin, että jokohan pääsisi vähitellen lääkärille. Kuulin sitten, että koneella ei näy, että edes olisin missään jonossa. Kiva. 

Sain kuitenkin kipuajan heti seuraavalle aamulle ja heräsin sitten tänään ajoissa ja ajoin lääkärille. Tuomio ei yllättänyt mitenkään, reikä hampaassa. No, lääkäri ja hoitaja totesivat, että parempi puuduttaa. Ja täällä sitä nyt mennään, puoli naamaa turtana ja kahelta pitäisi olla töissä. Innolla odotan, koska on varmaan niin hienoa kuolata huomaamattaan. Lisäksi kuulostan varmaan tällä artikuloinnillani lähinnä siltä, että olen teleportannut itseni töihin Apollon tanssilattialta.



Mutta sellaista jännää siis täällä! Toivottavasti teidän viikkonne ovat lähteneet käyntiin vähän pirteämmillä jutuilla! Loppuviikosta ajattelin palata jollain mukavammalla aiheella!

29. maaliskuuta 2014

Inspiraationhakureissuja

Yritin alkuviikosta löytää kadonnutta inpiraatiotani Ainolasta, mutta vaikka kuinka yrittäisin kääntää ja vääntää ajatusta rappioromantiikasta, en saa tästä rospuuttokelistä mitään irti. Täytyy tosiaan odotella kesäsempiä kelejä. Ja toisaalta, minun ajatukseni ovat jo Lissabonin kapeilla kujilla, joten ei mikään ihme, että suomalainen rapa ei sytytä. Kuin kaiken huipuksi Batman nappasi minulta eilen lapasen, heitti sen kuralammikkkoon ja astui päälle.

Olen tosin tsempannut itseäni, tämä on vain kestettävä, jos tahtoo kesän. Jaksan joka aamu fiilistellä aurinkoa. Paras teko pitkään aikaan oli heivata makuuhuoneen pimennysverhot varastoon ja laittaa tilalle ohuet ja osittain läpinäkyvät roosan väriset verhot. Olen fiiliksissä siitä, että saan käyttää aurinkolaseja ja siitä, että ulkona tarkenee ohuessa takissa ja tennareissa. Nautin, kun pystyn pitämään parvekkeen ovea auki paleltumatta sisälle. Nyt täytyisi vain saada nämä fiilikset näkymään kuvissa.