Unelmieni miehet

Minulla oli tosiaan melko ankeat juhlasuunnitelmat tälle illalle, joten ennakoin ja juhlin vähän jo viikonloppuna. (Siis olin aivan ok asian kanssa!) Sitten juttelinkin kaverin kanssa ja todettiin, että jos mentäisiin Kajaaniin. Minä ajelisin pikkusiskon luo ja kaveri nyt oli jo joka tapauksessa menossa sinne töihin, niin pääsisi minun kyydillä junan sijaan. (Joka on muuten pari kymppiä kalliimpi vaihtoehto kuin ajella autolla, laskettuna siis niin, että kuljet yksin. Nyt jos jaetaan bensat ja kaveri säästää n. 50 euroa kahden tunnin matkasta. Melko kallis hinta siitä ekologisuudesta, harmi.)

Koska olin ollu lauantaina juhlimassa pitemmän kaavan mukaan, niin eilen käytiin sitten ihan vaan hengailemassa. Lähinnä siksi, että kaverin kaverilla oli keikka Apollossa. Ei ihan mitään minun lempparimusiikkia tuo tanssimusiikki ole, ainakaan selvässä mielentilassa, mutta jotenkin tämän nykyisen elämänrytmini ansiosta seisoin narikkajonossa vielä puoli neljän aikaan.

Onneksi käytiin välillä Glorian puolella istuskelemassa. Siellä tapasin aivan ihanan mieskaksikon. Toinen kysyi  minulta jotain ja kun aloin vastata, niin tyyppi alkoi puuhata jotain aivan muuta kuin kuunnella. Sitten tämän kaveri kaatoi tuoppinsa meijän pöytään ja pyydettäessä, että hän hakisi paperia, tyyppi vain totesi, ettei todellakaan meinaa hakea. Muutenkin v***uili koko ajan meille ja tuijotti minua ilkeästi. Huoh. No, vaihettiin lokaatioamme sitten melko reippaasti baaritiskin puolelle, niin eiköhän toinen näistä "herramiehistä" tullut hetken päästä sinnekin. Tiskillä olisi ollut reippaasi tilaa, mutta kaverin mielestä oli sitten oikein alkaa töniä minua päin kaveriani. Siis what. Mies oli minua ainakin päätä pidempi ja melko jykevä. Ja itsehän olen tämmöinen reilut 160-senttinen pätkä, joten heilahdin melko kevyesti päin kaveriani. Ja siis olin juonut koko illan aikana vaan kaksi drinkkiä, joten minkään humalan piikkiin ei tuota heilahtelua voinut laittaa.

Ensin ajattelin (ollessani tuohon mieheen selin) tönäisyn olleen vahinko, mutta kun hetken päästä mies ölisi selkeästi minulle jotain (ketää muita ei ollut lähimaillakaan) ja käännyin kysymään suht ystävälliseen sävyyn, että anteeksi en kuullut, niin sain naamalleni ties mitä solvauksia ja muistutuksen siitä, etteivät kaikki asiat kuulu minulle. En onneksi saanut enempää selvää, mutta ilmeisesti kuvittelin olevani ties mikä prinsessa. Ja tämän jälkeen alkoikin sitten kunnon töniminen. Lopulta mies sai tilauksensa ja hävisi. Hetkeksi. Kunnes oltiin taas pöydässä ja tämä mies alkoi vouhkata viereisen pöydän seurueelle, ilmeisesti liittyen erään seurueen jäsenen seksuaaliseen suuntautumiseen. Seurue pyysi tätä miestä luonnollisesti poistumaan, mutta sen sijaan tää herra alkoi käydä käydä ylikierroksilla ja näytti siltä, että käy kohta kaikkien kimppuun. Siinä riehuessaan heitti sitten kaljatkin minun päälle. Nice.

No, portsari onneksi sai tilanteen rauhoitettua, mutta meni vähän fiilikset tuon kyseisen parivaljakon vuoksi. Ilmeisesti joillekin on vaikea kestää "ei kiitosta". Toivottavasti tämä ilta menee vähän mukavemmissa merkeissä, Kajaani, here I come! Long time no see!