10. marraskuuta 2014

Pääkallopaita

Nyt väsyttää. Nukuin jo parin tunnin päiväunet ja tuntuu, että voisin mennä jo yöpuulle. Maltan vielä kuitenkin hetken, koska en halua herätä aamuyöstä, kun huomenna saa nukkua pitempään. Oon kuitenkin ajatellut olla reipas ja hoitaa muutaman hoitamista odottavan asian pois päiväjärjestyksestä. Ettei menisi aivan makoiluksi. Vaikka näillä keleillä se tuskin olisi menetys kenellekään.

Minulla ei ole kummempia suunnitelmia. Oikeammin ei oikeastaan minkäänlaisia. Houkuttaisi käydä katsomassa Muumit Rivieralla. Onko joku nähnyt, kannattaako? Menen varmaan taas yksin. Tästähän taitaa tulla tapa. Yhä useammin toistuvat treffit itseni kanssa, hmm...


Haluaisin kyllä retkelle. Olen kuullut yhdestä kivasta paikasta tässä melko lähellä Oulua, mutta en usko, että minua kiinnostaa paistaa makkaraa räntäsateessa. Tai vetenähän se taitaa tulla, mutta samapa tuo lie. Alkaa vaan kiukuttaa. Ehkä pidän piknikin olohuoneessa. Ostan juustoa ja keksejä, ehkä pullon viiniä. Tai heittäydyn hurjaksi ja korkkaan glögikauden. Sytytin jo kaamosvalot ikkunaan. Siinä ne ovat roikkuneet viime joulusta saakka, tökkäsin vain töpselin seinään ja jopas olohuone piristyi. Minullahan on kunnianhimoisena suunnitelmana askarrella omat joulu- eli sisustusvalot, mutta en löydä sopivia valoja! Tarvitsisin noin kahdenkymmenen ledin valosarjan, jossa lamput ovat 20-30 sentin päässä toisistaan. Ja lämpimässä valosävyssä. Ja vielä mielellään kirkkaalla tai valkoisella sähköjohdolla. Tai vihreällä. En ole sittenkään varma...


Mutta niin, meinasin kuvata sen uuden paidan! En muista milloin viimeksi olisin innostunut collegesta näin kovin! En voinut jättää tätä kauppaan, kun olin tämän nähnyt! Muutenhan tämä on aivan peruspaita, jota en olisi huomannut ilman tuota kuvaa. Luulen, että tuolla painatuksella olisin ostanut vaikka hiihtohaalarit. Olen nyt sitten opetellut käyttämään kolitsipaitaa uudestaan. (Tuntuu, että johonkin aikaan en muita pitänytkään...) 

Nyt olen alkanut haaveilla pitkänmallisesta collegesta. Sellaisesta, joka oli siveellinen sukkahousujen kanssa pidettäväksi. Mutta ei kuitenkaan liian massiivinen. Tai liian tyköistuva. Tämä paita taitaa mennä samaan sarjaan noiden valojen kanssa... En nykyään saa mitään ostettua, kun kaikki on jollain tapaa vääränlaista tai väärää materiaalia. Mutta ehkä se on vaan positiivista. Ei kyllä siltä tunnu, kun muistelen sitä kauppaan jättämääni ihanaa lähes kokonaan luonnonkuituista kaulahuivia, jonka pilasivat akryylihapsut.


Semmosta. Hyvää yötä!

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. No niinpä! Mietin, että jos tää paita kutistuu pesussa ja menee onnettoman lyhyeksi, niin leikkaan kuvan irti ja teen tästä jotain muuta. :D

      Poista
  2. Mä koitin tänään ettiä itelleni jonkinlaista neuletta, mutta kaikki joita katoin oli suunnilleen 100% akryyliä. Meinasin jo kysyä kauppojen myyjiltä, että eikö enää muuta saa..?! Tekokuituvaatteita kyllä löytyy (valitettavasti) munkin kaapista, mutta oishan se kiva löytää välillä vaate, joka on tehty luonnollisesta materiaalista. En sitten ostanut mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuotapa se on. Joo, ymmärrän, että halvalla saa harvoin hyvää ja olisin valmis maksamaan hieman enemmän materiaaleiltaan laadukkaasta tuotteesta. Mutta kun nekin tuppaavat olemaan osittain muovia, niin eipä tee mieli ostaa. Aiemmin en tajunnut katsoa mitään materiaalilappuja, joten kaapista kyllä löytyy vaikka mitä. Nykyään katson sen lapun ekana ja monta kivalta näyttänyttä asiaa on jäänyt kauppaan. Säästöä syntyy ihan huomaamatta! ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!