9. joulukuuta 2010

Avoin kirje englannin opettajalle

Hei arvoisa englannin opettajani,

Muistanet varmaan tilanteen, jossa erääseen tehtävään liittyen kysyit, harrastaako kukaan valokuvausta ja minä viittasin. Keskustelimme asiasta lyhyen hetken, ja aiheeseen palatakseni kirjoitan sinulle tämän kirjeen. Muistanet varmaankin myös kurssin alussa antamasi tehtävän, tiivistelmän. Muistanet varmaankin myös kuinka siirsit deadlinea eteenpäin. Mielestäni on kuitenkin kohtuutonta, että asetit uuden deadlinen juuri samaan aikaan erään minulle merkittävän tapahtuman kanssa. Tässä kohtaa muistuttaisin sinua tuosta valokuvausharrastuksestani ja korostaisin, että olen odottanut tätä hetkeä todella kauan. Sain nimittäin postissa tänään uuden objektiivin.



Ja tiedän, että teoriassa voit vedota toki siihen, että deadline on se viimeinen mahdollisuus palauttaa tehtävä, mutta jos kuitenkin huomioidaan käytäntö, myös tässä asiassa. Ja siis käytännössähän mikään ei koskaan tule ajoissa, mikäli ei oteta lukuun poikkeuksia, jotka vain vahvistavat säännön.

Olkoon menneeksi, tulen hiukan vastaan tässä asiassa. En meinaa jättää tiivistelmää tekemättä. Pyydän vain sinua huomioimaan, että tulen todennäköisesti tekemään tehtävän lievän paineen alla. Voi olla, että ajatukseni karkailevat muualle, joten pyytäisin sinua huomioimaan tämän tehtävääni arvostellessasi.

Ystävällisin terveisin,

Suvi

P.s. Oot tosi kiva.

4 kommenttia:

  1. NAM NAM NAM NAM NAM
    -R

    VastaaPoista
  2. Täytyy sanoa, että monta tapaa oon nähnyt (ja kokeillut) kun yritetään saada opettaja armahtamaan hieman deadlinessa tai laaduntarkkailussa eri syihin vedoten. NÄIN se tehdään tyylillä. Pisteet!
    Juha V.

    VastaaPoista
  3. Juha V, joo nää hommat pitää kerralla hoitaa viimesen päälle sen verran hyvin, ettei tarvi käydä enää jatkokeskusteluja, joihin menee taas sitä omaa aikaa. Se on ollu se minun tyyli.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!