20. tammikuuta 2014

Hässhtääg Merikoski

Selatessani hhhästäg oulua Instagramissa löysin sieltä kuvia Merikosken patosillalta. Ja sinne piti päästä. Lähdetiin Villen kanssa aamulenkille, mutta toisen osapuolen varpaat luovuttivat puolessa matkassa, joten jatkoin sitten lopun matkaa yksin. Ja onneksi jatkoin, koska olisi harmittanut missata nämä maisemat! Otin kilpaa kuvia puhelimella ja kameralla. Välillä vaan katselin maisemia ja haukoin henkeä. Lopulta piti itsekin luovuttaa pakkaselle ja lähteä kipittämään kohti kotia.

Voin koko aamun todella huonosti, mutta lähdin silti juoksentelemaan ympäri kaupunkia tuonne pakkaseen, koska en malttanut jättää tilaisuutta käyttämättä. Kovin fiksua, sillä kotiin päästyäni olin varma, että sain nyt jonkun kuolemantaudin, vaikka ulkona en ollutkaan mitään suurempaa vilua tuntenutkaan. Palelin, vaikka minulla oli päällä kaksi pitkähihaista, joista toinen villapaita, lisäksi tuplavillasukat ja säärystimet. Vilttikään ei auttanut, vaan nukahdin siihen horkkaan. Heräsin sitten siihen, että Ville toi minulle Maxin hamppariaterian. Olo onneksi helpotti pienen välikuoleman ja ruuan jälkeen, jospa tämä tauti oli tällä selvä. Huh!

Alkupuolen kuvat ovat matkalta Ainolanpuistosta, loput sitten sieltä padolta.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!