En onneks tehny mitään niin merkittäviä löytöjä, että olisin joutunut kaivamaan lompakkoa esille. Sen sijaan kaivoin kameraa kierrätyskeskuksen silmälasilaatikolla. Voi ei, jos olisin nähnyt laatikon pullonpohjalaseilla jotain, niin olisi ehkä ollut pakko käyttää euroja. Nyt tyydyttiin vaan kuvaamaan. (Kirpparilla kuvattiin minut myös Stormtrooper -kypärässä ja valomiekassa, mutta se kuva meni yksityiskäyttöön...)
Hehe. Löydettiin myös yksikorvaisen naisen lasit. Ja todettiin, että ollaan hirveitä, kun nauretaan toisen korvattomuudelle. Ja muutenkin, oli taas tosi kypsää toimintaa. Hehhe. Mut kai sitä välillä saa olla vähän raaka. Sitä paitsi ulkona on niin lämmin, että sulaa ne aivot vähemmästäkin. Huomenna meen muuten ihan satavarmaan rannalle makoilemaan!
Kotimatkalla istuin taas hetken puistossa keräämässä rusketusrajoja. Tai hengailemassa ihan muuten vaan. Luulen muuten löytäneeni itseni vanhana. Istuin eilen puistossa ja vastapäätä istui nainen. Se hengas siellä samallai kuin minäkin. Ja kun lähin, niin sekin lähti etenee. Tänään se sama nainen istui siellä samassa puistossa ja minä istuin myös. Otin kuvia. Ja kun hetken päästä katsoin sitä naista, niin silläki oli kamera kohti taivasta?! Ja oli muuten mummo puettu päästä varpaisiin kirjavaan Marimekkoon! Tervetuloa vanhuus!!
Onneks ostin Seppälästä just tuon uuden laukun, koska se vanha meni ihan rikki. Pitäis ehkä käydä kysymässä sieltä laukkukaupasta, että mitähän ihmettä. Tuo tosin on vähän liian pieni koko elämän mukana kuljettamiseen. Kamerakin mahtuu sinne vain ihan hädin tuskin.
Mutta nyt tämä tyttö lähtee kohti työpaikkaa. Kymmenen tunnin työvuoro. Perjantai-ilta. Nam!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!