31. lokakuuta 2012

Mielenhallintaa

Alotin aamun heräämällä siihen, kun vesisade piiskasi ikkunoita. Great. Meillä oli suunnitteilla pientä valokuvauskeikkaa tälle päivälle, mutta todettiin, että skipataan se ja lähetään shoppailemaan. Tai oikestaan shoppailu oli suunnitelmissa jo ennen tuota kuvaushommaa, joten mentiin alkuperäisen mukaan. Sitä ennen nukuin kuitenkin hetken ja päätin tiskata, koska olin siirtänyt siivouspäivää jo muutamaan otteeseen. No, ei ollut hyvä idea sekään. Onnistuin nimittäin pudottamaan astiakaapista veitsen suoraan tiskialtaaseen. Kuulin vain sen, että en kuullut mitään. En siis sitä, että veitsi olisi kolahtanut tiskialtaan pohjaan. Hengitin syvään ja työnsin käden vaahdon sekaan ja aivan oikein. Yksi neljästä petrolinsinisestä Arabian Koko-lautasesta oli viidessä osassa. Hienoahan tässä on se, että tuon kyseisen värin valmistus on lopetettu aikoja sitten.


Mutta kertomisen arvoistahan tässä on se, mitä sitten tapahtui. Normaalisti olisin kiroillut ja lopettanut tiskaamisen kesken ja mennyt ehkä itkemään peiton alla. Nyt hengittelin tyynen rauhallisesti ja jatkoin tiskaamista. Samalla mietin, että nyt oon mokkapalani ansainnu. (Oon himonnu mokkapaloja jo kuukauden, mutta oon aina siirtäny niitten tekoa vedoten siihen, että ahmisin kuitenkin koko pellin yksinäni ja sitten olisi huono omatunto.)

Lähdin sitten saman tien tiskattuani testaamaan tätä uutta mielenhallintaa kaupungille. No, aivan ilman ostoksia en selvinny, mutta aika vähällä kuitenkin. Tosin ostin sohvan, mutta sitä ei tietenkään lasketa, koska se nyt on ollut ostoslistalla jo kuukauden. Haha, okei, saatoin löytää itselleni myös kirjahyllyn, mutta sen vielä jätin kauppaan. Tosin voi olla, että palaan ostamaan sen huomenna, niin se ehtii vielä samaan kotiinkuljetukseen sohvan kanssa.


Lisäksi ostin taas uuden kaulakorun. Mielettömän ihana, en vaan voinut jättää kauppaan, vaikka tällä hetkellä minun korunkäyttötilaisuudet on melko vähissä. Mutta hei, onhan nyt pikkujouluaika, tarvii vaan järjestää sellaset! Ja lisäksi oon luvannu pitää ne tuparit heti kun saan sen sohvan tänne. Eli jospa tuolle käyttöä tulee. Tai sitten opettelen pitämään tuota ihan arjessa. Ei voi olla niin vaikeaa... (Tosin en oo vielä saanu sitä edellistäkään vastaavaa helmikaulusta käyttöön saakka, vaikka sen nyt voisi kuvitella olevan vielä astetta helpompi.)


Lisäksi minun mielenhallintatreenit jatkui vielä illalla. Tultiin lopen uupuneina Rezan kanssa miun kämpille. Ajateltiin, että leivotaan nopsaa mokkapalat täällä ja mennään sitten viemään muutama myös Outille, joka tarjos miulle aamupalan (siis lohta ja riisiä, tuollee kevyesti), koska unohin syyä semmosen tuon lautasepisodin seurauksena. No, korkattiin tietty viinipullo ja juoruiltiin siinä leipomisen ohessa niin tehokkaasti, että pistin sitten viiden desin sijasta 500 grammaa niitä vehnäjauhoja. (Ois pitäny vaan mittailla ihan normi desimitoilla eikä kikkailla tuolla jauhojen mitta-astialla, jossa on vierekkäin tuo desilitra- ja gramma-asteikot...) Huomasin homman tietty siinä vaiheessa, kun se taikinamöykky ois pitäny saada siitä kulhosta nätisti siihen pellille.

Ja menin vielä kehumaan Prisman kassalla, että tänään oon hyvä nainen ja leivon. (Huomattiin muuten, että tuosta lähi-Prismasta tulee meijän uusi vakiokauppa! On nimittäin ilmeisesti pelkkiä nuoria miehiä töissä siinä kaupassa...)


Päivän lopputulos on kuitenkin selkeesti yksi lautanen vähemmän, mutta yksi sohva enemmän. Tavallaan siis voiton puolella. Paitsi jos kysyy pankkitililtä, mutta mitä suotta... Lisäksi miinuspisteitä tulee taas tästä huono nainen -syndroomasta, joka taas meinaa puskea esiin. Tosin kompensoin tilannetta laittamalla onnistuneesti ruokaa. Kello yhden aikaan yöllä, mutta kuitenkin. Lisäksi saan bonuspisteen huulipunasta (joka tosin on melko nude), jota sutaisin naamaani kaupungille lähtiessäni. Ja pakko vielä puuttua tuohon säähän! Onneksi illaksi pakastui vähän, joten iltalenkki sujui kuivin sukin.

Ihan ok päivä, nyt kun vielä sais unta kaiken tuon mokkapalan mättämisen jälkeen. Ja juu, koska miulla ei ollu valmiiksi tarpeeksi äklö olo, niin kiskasin just ison kupillisen kaakaota naamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!