Talven pakoilua

Taistelen talvea vastaan. Toistaiseksi oon vielä pysyny erossa villakangastakista, mutta sen sijaan oon kaivanu kaapista paksuimman villapuseroni. Hyvin on tarennu! Tarttisin tosin pipon. Tällä hetkellä minun vaihtoehot on baskeri tai pinkki strassipipo, joten voi olla, että maanantai on shoppailupäivä. Lenkillä oon käyttäny tyylikkäästi huivia, ettei korvat putoa päästä. Tänään muuten kävin aamulenkillä auringonlaskun aikaan. Se oli aivan hienoa, koska itehän näin sen auringonnousuna ja olin fiiliksissä, että olin reipas ja heränny niin aikasin. Itsensä huijaaminenhan on parasta.

Minulla on tällä hetkellä käytössä yhet kirjavat lapaset. Ostin kaupasta nälypuhelinneulehanskat kaikkien kadonneiden lapasten ja hankojeni muistoksi, mutta koska ne on semmosta ohutta lankaa, niin onnistuin tietenkin repäsee niihin silmäpaon ekalla käyttökerralla. Seuraavaksi hankin semmoset lasten nipsuttimet, joilla ne käsineet saa hihoihin kiinni. Ja ne hanskat on jotain terästä. Tällä nykyisellä menolla oon vararikossa näitten kamppeitteni kanssa.

Villapusero on äitin tekemä, joskus kauan aikaa sitten. Oon huono käyttää tämmösiä, koska ne on auttamattomasti liian lämpimiä sisätiloissa. Mutta kauppareissulla ja työmatkoilla ne on ok! Ja mahdollistavat villakangastakin välttelyn. Ensi viikonloppuna ehkä ajelen käymään kotiseudulla hakemassa ihanan toppatakkini, sitten saa tuulla vaikka Siperiasta!

Ääh, ajattelin, että näiden asujen kuvaaminen helpottuis tuon kaukolaukaisimen myötä, mutta samalla ois tarvinnu ostaa myös valoa tähän kämppään ja se uusi objektiivi, jolla vois kuvata myös laajakuvaa. Ei meinaa nimittäin riittää tila täällä kämpässä tuolle 50mm putkelle...