22. maaliskuuta 2011

Naisena olemisen suurimmat haasteet


En oo koskaan ollut pukeutumiseltani kovinkaan naisellinen. Enkä kyllä käytökseltänikään. Siitä saakka, kun olen valinnut itse vaatteeni, en ole paljoa hameita ja mekkoja ostellut. Talvella en tarkene ja kesällä on hirveän hankalaa heittää kuperkeikka hetken mielijohteesta, mikäli sattuu olemaan hamepäivä. Puhumattakaan käsilläseisomisesta. Kotona kuljen kalsarit jalassa ja oon varmasti joskus käyny kaupassakin pelkissä kalsareissa. Tosin nykyäänhän se on ihan sallittua, koska joku keksi sanan "legginsit". Meikata en osaa sen enempää, kuin että yritän peittää näitä aina-niin-punaisia poskia meikkivoiteella. Ja tää sama perusmeikki toimii joka paikassa. Minua on suotu onneks ihan mukiinmenevällä naamalla, joten siihen nähden paljoa ei välttämättä edes tarvitsisi tehdä näyttääkseen siedettävältä ja jokseenkin naiselta. Mutta se pukeutuminen on sitä perus farkut ja huppari tai villapaita -linjaa. Ja sitten, mites noi harrastukset. Metsästys ei oo ehkä sieltä naisellisemmasta päästä...

Aattelin kuitenkin, että nyt oikeesti ryhdistäydyn ja aloitan siitä, että käytän hameita silloin tällöin ja korkkaritkin on lojunut melko tyhjänpanttina tähän saakka, joten siihen olis kiva saada muutosta. Oon ollu koulussa hame päällä pari kertaa ja silloin sain lähinnä kommenttia "Mitä ihmettä sinulla Suvi oikeen on päällä?". Nyt varoitin Elinaa etukäteen, että voi olla, että tulen ehkä töihin hame päällä. Ihan vaan ettei tulis mitään sydänkohtausjuttuja. Ja joo, päätin sitten aloittaa homman ihan kunnolla ja pistin ihan korolliset nilkkurit. Voi veljet...



Okei, nyt sitten jotain pientä raporttia päivästä ja joitain havaintoja. Ensinnäkin se on tosi hankalaa miettiä, että millä kengillä sitä nyt jaksaisi kävellä sen kaksi kilometriä. Ja millä kengillä se matka menisi suht. normaaliin aikaan, ettei tarvi herätä puolta tuntia aikaisemmin pelkästään niitten korkkareitten vuoksi. Ja seuraavaksi sitä pitää miettiä, että tarkeneeko ulkona sittenkään sukkahousuissa, vai onko koko hameidea parempi haudata sittenkin kesään saakka. Kun lopulta päätät, että sukkahousut ovat riittävän lämpimät, tajuat, että et ole korkkareista ja hameesta huolimatta täydellinen nainen, sillä et ole varannut ylimääräistä aikaa hiusten laittoa varten.

Kun lopulta olet käyttänyt sen aamiaiselle varatun 15 minuuttia peilin edessä hiuksiasi repien ja juossut sitten töihin, ettet vain myöhästyisi, koska et voinut jättää aamiaista väliin, niin huomaat, että kenkä on täynnä vettä. Yritä siinä sitten olla hehkeä ja naisellinen, kun vasemman jalan varpaat nauttivat kylpylälomastaan ja hiki valuu ohimoita pitkin. Onneksi sentään poskipuna on omasta takaa. Aamu ei mennyt ihan putkeen, mutta eipä se iltapäiväkään paljoa juhlan aihetta antanut. Katolta pudonnut lumi oli jumittanut kuistin oven kiinni. Siinä korkkareissa ja sukat loskassa lunta lapioidessani tuumin, että onhan se kuitenkin ihanaa olla nainen.

Naisellisuusprojekti jatkukoon, mutta sillä ehdolla, että huomenna saan laittaa jalkaan kumisaappaat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!