Nopeat kuulumiset ja revontulifiilistelyjä viikon takaa

Hirveä lista rästiin jääneistä asioista ja kauheasti kaikkea suunniteltua ohjelmaa. Tuntuu, että vuorokaudessa on tällä hetkellä aivan liian vähän tunteja. Sain kuitenkin nyt viikonloppuna yhden ison stressaajan suoritettua - Lensin viikonlopuksi Helsinkiin haastamaan itseni Tough Viking -kisassa. Puolen vuoden tiukka treeni huipentui eiliseen juoksuun. Haluaisin kirjoittaa tästäkin tarkemmin, kun vaan jossain vaihessa ehtisin. Minulla on nytkin jo useampi suunniteltu postaus odottamassa sekä inspiraatiota että ennen kaikkea aikaa!

Sain juuri luettua Helin oparin, jonka olin luvannut tsekata jo aikoja sitten. Ensi viikolla teen normaalia pitemmän työviikon, sillä venytin kesälomaa ja korvailen sitä nyt jälkeenpäin. Työviikon päätteeksi ajelen vielä yhdeksi päiväksi Kainuuseen juhlistamaan isän syntymäpäiviä. Huh. Minulla on vielä kahden edellisen reissun laukutin purkamatta.

Innostuin kesäloman lopulla liimailemaan paperikuvia albumiin. Homma jäi vähän niin kuin kesken, kun minulta loppuivat kuvat. Tilasin sitten kerrallaan kahden ja puolen vuoden edestä uusia kuvia, paketti oli tullut perille perjantaina eli sekin projekti odottaisi enää tekijäänsä. Onneksi tämän kanssa ei ole mitään aikataulua! Kuvia valitessa tajusin kuitenkin sen, miten oma motivaatio kuvaamiseen on ollut hieman hukassa tässä viimeisen vuoden aikana. Vuodelta 2015 löytyi vielä tosi paljon tosi kivoja kuvia, mutta tälle vuotta kamera on kulkenut mukana säälittävän vähän. Niinpä kehitin tästäkin pienen stressin ja kannoin sitten kameraa kaulassa melkoisilla tehoilla.

Lähdin liikkeelle tälleen kevyesti yökuvauksella. Samalla avattiin myös revontulikausi. Nämä kuvat on siis viikon takaa perjantai- sekä lauantaiöiltä. Mieletöntä luonnon ilotulitusta koko viikonlopun ajan, lisää näitä, kiitos!

Nyt kuitenkin niitten paperikuvien pariin, en nimittäin malta olla aloittamatta tuota projektia saman tien, vaikka oon ihan superväsy ja rikki viikonlopusta. Mukavaa alkavaa viikkoa, yritän ehtiä palailla taas mahdollisimman pian!

Kauden ensimmäiset revontulet

Ajoin viikonlopuksi Kainuuseen ja pyyhkäisin pölykerroksen kameran päältä. En olekaan ollut aikoihin näin reipas valokuvaamisen suhteen, mutta oli pakko hieman kerrata laukaisimen ja muiden oleellisten nappien paikkoja tulevan viikonlopun hääkuvauskeikkaa varten. Mutta aloitetaan jo menneen viikonlopun kuvien purkaminen perjantai-illan revontulista. Vahtasin vuoroin taivasta ja vuoroin auroras now! -ennustetta. Vilkuilin kelloa ja työnsin sivuun ajatuksen aamukuuden herätyksestä ja auringon hiipuessa horisonttiin lähdin kameran kanssa rantaan. Ja kylläpä kannatti! Olen pitkään haaveillut nappaavani näitä sulan veden kuvia, jossa revontulet heijastuisivat järvenpinnassa.

 

 

Olisin saanut vaikuttavampia kuvia, jos olisin ottanut auton alle ja ajanut kauemmas kylän valoista, mutta koska kello alkoi olla jo niin paljon ja potentiaalinen nukkumiseen käytettävissä oleva aika alkoi olla laskettavissa yhden käden sormilla, totesin, että tämä menee hyvästä harjoittelusta ensi kertaa varten...

Taivas tulessa

Aikaisesta työaamusta huolimatta en malttanut jäädä kotiin, kun some alkoi täyttyä revontulihehkutuksista. Ajeltiin sitten jonnekin Kiimingin seudulle valosaastetta pakoon ja sieltähän ne löytyivät: Hienoimmat koskaan näkemäni revontulet. Harmitti niin paljon lähteä nukkumaan, olisi tehnyt mieli jäädä pihalle koko yöksi, töihin sitten samoilla silmillä. Mutta tällä kertaa järki vei voiton. Sain onneksi muutaman peruskuvan ilman sen kummempia kikkailuja. Toivottavasti näitä aurinkomyrskyjä tulee vielä.

Giffi meni mössöksi, mutta idea tullenee esille. Mieletön ilta! (Innostuin niin paljon, että oli pakko julkaista nämä saman tien, ohi muiden jo aiemmin otettujen kuvien...) Näittekö ja kuvasitteko te revontulia?

P.s. Enpä ole koskaan ennen tarennut kuvata revontulia farkuissa, ilman pipoa ja lapasia... Nyt ne jäivät kaikessa kiireessä ja innostuksessa autoon ja missään vaiheessa en edes huomannut niitten puuttumista!