Sadepuhin nallelaulu

Katson tässä parhaillaan televisiosta amerikkalaista huippuviihdettä The Doctorsia ja nyt täytyy sanoo, että mentiin kerralla ohi Dr. Phillistä ja muista mukatohtoreista. Voin kertoo teillekin, mikäli satuitte missaamaan tämän kipuja käsittelevän jakson. Joku jenkkimies on perustanut huippuklinikan, jonka asiakkaat kärsivät selkävaivoista. Tää uskomaton parantajamies läpsi asiakkaiden selkää koivunoksista kootulla nipulla ja rikastui sillä! Siis hä? Ja kaiken lisäksi nää lääkärit oli että wow! Löysin netistä vähän vastaavanlaisen viritelmän kuvan. Ei hitto, taidan muuttaa jenkkeihin ja perustaa kilpailevan yrityksen...

Mutta niin asiaan, katson televiota koska ulkona sataa. Lähinnä kaatamalla. Mietin jo, että tosi hienoo, en pääse tänäänkään kameran kanssa ovesta ulos. Sitten mietin uudestaan, että hei!

Siihen lopetinkin sen miettimisen ja päätin tehdä hommasta vielä hauskepaa ja heitellä sitä sateenvarjoo, niin että kastuin sitten lopulta mahollisimman paljon. Mut hei, sain kuvia haamusateenvarjosta, wow!

Se sateenvarjo oli myös rikki (siis jo ennen heittelemistä) ja tosi pieni, että ei se paljon ois suojannukkaan, vaikka sitä oiskin osannu käyttää. Se oli ainoa sateenvarjo, jonka löysin. Ja lisäksi se oli suloinen. Ei kuitenkaan yhtä suloinen, kuin mitä minulla oli pienenä. Muistan kuitenkin, että sen söpöys kärsi vähän, kun remontoitiin sitä jollain sinisellä tahmateipillä tai jollain.

Otin myös pari hyvää kuvaa, jotka tosin koneella totesin epätarkoiksi ja muutenkin huonoiksi, mutta eihän se ole estänyt minua ennenkään julkaisemasta kuvia. (Esimerkiksi kolmannessa kuvassa toi pallo leijuu ilmassa!) Toisinaan vain mietin, että virheistä voisi koettaa oppia ja sitä jalustaa voisi käyttää.