Käytiin tosiaan eilen Pasin kanssa Ainolassa seikkailemassa ja pysähdyttiin sitten tosiaan harrastelemaan myös urbaania löytöretkeilyä. Minulle tämä oli (muistaakseni) ensimmäinen ei-omakotitalokohde ja ensimmäinen kohde kaupungissa. Kyseessä oli ilmeisestikin vanhan voimalaitoksen varastorakennuksia tai muuta vastaavaa. Kaikkiin rakennuksiin ei päässyt sisälle ja osa oli rakennustyömaan alla, mutta pyörittiin sitten enimmäkseen tuossa pihalla kuvailemassa graffiteja ja rikkinäisiä ikkunoita
Kaunis kesäpäivä ja jatkuvasti ympäriltä kuulunut piknik-ihmisten iloinen nauru ja puheensorina veivät hommasta kaiken jännityksen pois. Sellaisen, mikä normaalisti näitä taloja kierrellessä tuntuu siellä takaraivossa. Siksi en saanut tästä irti ihan niin paljoa, mitä aiemmista kohteista. Ja toisaalta tämä taas ei ollut niin "henkilökohtainen" paikka, kuin joku asuinrakennus. Mutta ehdottomasti sellainen paikka, jota ei Ainolaa ja autiotaloja rakastavana voinut ohittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!