Normisunnuntai

Kannatti vähän valittaa säästä. Minähän sanoin, että kun toivon oikein kovasti, niin lakkaa satamasta sitä räntää! Tänä aamuna herättiin ihanaan auringonpaisteeseen ja minun ensimmäinen ajatukseni oli luonnollisesti, että nyt on päästävä kevään ensimmäiselle piknikille. Kun oltiin todettu, ettei meiltä löydy yhtään retkievästä ja käyty sen seurauksena kaupassa oltiin valmiita. (Okei, Tommi yritti alkaa katsoa jotain leffaa, mutta kampesin se tuolista ylös yhtä nopeeta kun se oli siihen istunutkin.) Paikka oli sama kuin edelliselläkin kerralla.

Tällä kertaa pärjättiin ilman toppatakkia, vaikka tuuli olikin ihan järkyttävän kylmä. Oltiin siis joen rannassa, kun yritettiin bongata koirille sallittua uimapaikkaa kesää silmällä pitäen. Ei löydetty. Tai ainakaan sitä ei ole merkattu yhtään mitenkään... Olisin kuvannut kevättä enemmänkin, mutta se tuuli kohmetti sormet niin, että en meinannut saada keksiä ulos paketista. Meinasi siis mennä koko retki pilalle.

Jatkettiin päivää tämmösellä leppoisalla sunnuntaioleilulla. Tai siis no, minähän tein rapottia suomalaista matkailijoista Pietarissa ja Venäjällä ja kun minun pää alkoi lopulta antaa merkkejä leviämisestä, niin Tommi teki tortilloja. (Hei nyt ette arvaa, meillä on astianpesukone! Tosin se on mökkikone ja täällä vain talvihoidossa, joten ei passaa oppia liikaa sen tavoille. Joo, siis saatiin asennettua se vasta nyt, kun putkimies kävi kertomassa kuinka se tapahtuu. Ja se putkimies kävi koska meidän lämminvesivaraaja on sekä liian pieni että rikki ja tänne asennetaan uusi. Suunnittelin tänään myös eteiseen uutta sisustusta, mutta sekin taitaa olla jo ihan uus juttu... Ups.)

Oli meillä jälkiruokaakin, mutta en meinannu jaksaa syödä, koska söin neljä tortillaa. Tuli vähän huono olo...

Ai niin, vielä yks juttu! Ostettiin tänään ilmapalloja ja serpentiiniä. Alan olla jo varma siitä, että se vappu on todellakin tulossa!

Takatalvi

Yritän tässä kovasti vakuutella itselleni, että sää voi ihan hyvin muuttua viikossa! Seuraan epätoivoisesti seurata Forecan sääennustetta, mutta ei kovin lämpimältä vaikuta. Yritän olla ajattelematta viime vuotta, jolloin vappua saattoi juhlia t-paidassa. Tänä vuonna ajattelin kerrankin kiskaista haalarit jalkaan ja yo-lakin päähän ja lähteä vappupiknikille. Aiemmin olen vain ohittanut vapun huomaamattomasti. Viime vuonna vappupäivä meni työharjoittelussa. Että voisko tänä vappuna olla +20 astetta (Eka laitoin vanhasta tottumuksesta -20.) lämmintä ja auringonpaiste, kiitos!

Selailin tuossa epätoivoissani jo vanhoja kuvia vapun tienoilta tehdäkseni jotain havaintoja vuosittaisesta kevään tulosta.

Hepoköngäskuvat on vuodelta 2008, juurikin vapunpäivältä. Vuonna 2008 oli ainakin lunta vielä vapun aikaan, joten ei mitään paniikkia tässä vaiheessa. Paitsi jos tuo lumentulo jatkuu ja jatkuu. Saadaan kohta kaivaa pulkat uudestaan esille. Saako sitten itkeä?

Tämä taas on viime vuodelta, viikkoa ennen vappua (eli kutatuinkin näihin aikoihin), joten ei siis mitään hätää vielä! Ainakin reilu viikko sitten, kun kävin kiertelemässä joen rantoja, niin kevät oli jos silloin pitemmällä, mitä tässä kuvassa! Toivon kovasti, että tämä takatalvi häipyy yhtä nopeaa, kuin se on tullutkin. Ja uskon, että kun toivon oikein kovasti, niin pakkohan sen kevään on tulla takaisin..? Haloo, sitä paitsi minun talvitakit on jo varastossa odottamassa ensi talvea.

Ystäväni

Lapsena oli aina parasta, kun joku oli hankkinut ystäväni-kirjan. Sitä täytettiin sitten kilpaa ja pian kaikilla muillakin oli samanlaiset. Meidän kylällä ei semmosia hienouksia siihen aikaan myyty, joten äidin sisko toi semmoisen naapurikunnasta. Minun eka ystäväni-kirja oli Barbie-teemalla. Ainoa huono puoli siinä oli, että poijat piti lähes pakottaa kiristämällä kirjoittamaan siihen, koska se oli vaaleanpunainen ja siinä oli sydämiä.

Tykkään kaikista näistä hauskoista kyselyistä, tosin ne alkaa toistaa itseään melko pian. Oon kuitenkin loppujen lopuksi kertonut itsestäni melko vähän tämmöisiä pikkujuttuja, joten tässä on minun blogin ystäväni-kirjan sivu minusta. (Kysymykset löytyivät täältä.)

• Paljonko kello on? 18:06 
• Lempinimet? Subbari, Subaru, Supukka... Mitä näitä nyt on yhtä ihastuttavia. 
• Kynttilöiden lukumäärä viimeisimmässä juhlakakussasi? Minulla ei tainnut olla edes kakkua, mutta jos olisi ollut, niin olisi ollut 20 kynttilää.
•  Päivämäärä jonka alituiseen sekotat? Isän synttärit menee toisinaan sekaisin. Nykyään onneksi harvemmin. 

• Eläimiä? Batman. Aiemmin oli pari gerbiiliä.
•  Pituutesi? Villisti veikkaisin, että 164 cm vois osua lähelle. 
• Silmiesi väri? Tätä ei tiedä kukaan... Väri vaihtelee eikä sitä voi määritellä. Siniharmaat ja vihertävät, välillä myös oranssilla koristeella. 
• Hiuksiesi väri? Väripaketissa luki "tuhka". 
• Lävistyksiä? Eipä, kerran oli yksi, mutta se meni umpeen. Samanlainen haaveissa...
•  Tatuointeja? Eipä niitäkään. 

• Pidätkö työstäsi? En käy töissä, opiskelen. Opiskelu ei oo niin kivaa aina. 
• Asuinkaupunki? Kajaani 
• Oletko ollut rakastunut? Olen. 
• Oletko nyt rakastunut? Olen. 
• Mieluisin asia sähköpostissa? Nopeus ja liitetiedostojen lähetysmahdollisuus. 
• Oletko rakastanut jotakuta niin paljon että olisit sen takia itkenyt? Tunnustan, olen. 
• Oletko ollut auto-onnettomuudessa? En vakavassa, jossain peräänajossa. 
• Leivänkannikat vai pekonipalat? Pekonista en pidä, joten leipä. 
• 2 vai 4 ovea (autossa)? 2-oviset on söpöjä, mutta valitsen 4-ovisen. Käytännöllisempää. 
• Kahvi vai tee? Koulussa kahvia, kotona mieluummin teetä. 

• Mieluisin unilelusi? Tommi. Eh... Tai sitten jättinalle. 
• Lempivärisi? Vaikee sanoa yhtä, tykkään musta-punainen-valkoinen -yhdistelmästä. 
• Etikkaa? Riippuu tilanteesta, punaviinietikkaa salaattiin.
• Alushoususi väri? Yleensä mustat.  
• Kirja jota luet tai haluaisit lukea? Nyt en lue mitään, mutta haluaisin lukea Laila Hietamiehen Sonja-sarjan loppuun. 
• Lempielokuva? Tähän en ole oikeastaan osaa sanoa yhtä. Mutta sanon silti Poika & Ilves, koska se oli minun ylivoimainen suosikki kun olin pieni. (Saatoin olla ihastunut Konstaan.)  
• Lempiruoka? Broileria ja pastaa, tortillat etc. Ruoka on hyvää! 
• Päässäsi soiva laulu? Ei soinut mikään, mutta kun näin kysymyksen, ekana tuli mieleen SMG:n Hölmö rakkaus. Se varmaan alkaa soida. 
• Hammastahnasi? Perinteinen Elmex 
• Ravintolasi? Suosikki täällä olevista on Ranch. Mutta siellä tulee käytyä harvoin, näin opiskelijana. 
• Lempikukkasi? Vanamo. Tai kielo. Tai metsätähti. Joku metsäkukka kuitenkin. 
• Vihaamasi ruoka? Oikeastaan en vihaa mitään. Munuaismuhennostakin oon oppinu syömään pari lusikallista. 
• Mieluiten seuraamasi urheilulaji? Jääkiekko, siis lähinnä noi maajoukkuetason pelit. 
• Pikaruokala? Hese tai aXu. Eiku oho, unohin. Subway! 
• Edellinen vierailusi sairaalaan? Vuosi sitten talvella, jotain verikoetta tai kontrollia. 
• Lempijuomasi? Maito. 
• Makuuhuoneesi maton väri? Valko-harmaa. Ja sitten se pieni punainen sydänmatto. 
• Monta kertaa epäonnistuit "inssissä"? Ekalla läpi meni se. 
• Edellinen henkilö jolta olet saanut postia? Jaa'a, paha sanoa henkilöä. Tommi laittoin viime kesän lopulla kortin. Oonko saanu sen jälkeen muuta kuin mainoksia tai laskuja?! 
• Oletko ollut syytettynä rikoksesta? En nyt sentään. 
• Missä kaupassa luottokorttisi luotto täyttyy? Eipä ole luottokorttia, mutta tuskin se missään täyttyisi. Ainakaan Suomessa. 

• Mitä teet kun olet rättiväsynyt? Pyrin nukkumaan. 
• Mitä sanoja tai fraaseja käytät liian usein? "Uskomatonta." Opin sen Tommilta ja Heli jaksaa aina muistuttaa, kun käytän sitä vahingossa. Oon huomannu myös, että sanon puhelun lopuksi "tehhäänpä niin". 
• Ystäväsi, jotka asuvat kauimpana? Phuu, aika vaikee. Mut jos tehään helpoksi ja sanotaan että Meg, koska se asuu Ohiossa. 
• Paras "asia" maailmassa? Ruoka, kesä, Batman, Tommi... En osaa päättää. 
• Nukkumaanmenoaika? On lipsunut viime aikoina siitä viimeistään klo 23.00. 
• Paljonko kello on? 18:31

Ei taas menny ihan niiku piti

Olipa ihana huomata koululla, että pyörän avaimet ovat kotona. Ja pyörä oli siis lukossa koulun pihalla. Just kun mainostin niitä löytyneitä avaimia. Ne olisi toki voinut nakata laukkuun, eikä jättää niitä pöydälle lojumaan.

Just kun olin sanut verenpaineen tasaantumaan tuon edellisen onnettomuuden jäljiltä, niin huomasin, että kameran muistikortti oli tietokoneessa. Ja kamera siis oli minulla mukana puistossa.

Ja siitä viimesimmästä en edes jaksa kertoa, kun nolottaa ja harmittaa niin paljon... Tämä päivä ei selkeestikään ollu minua varten. Onneks se loppuu vajaan tunnin päästä, joten huomenna vähän paremmalla onnella.

Kivat jutut

Löysin pihalta Batmanin talvella lumeen kadonneen laatan. Harmitti jo niin vietävästi, kun luulin, että en löytäisi tätä koskaan, kun ei sitä löytynyt siitä, mihin sen oletettiin kadonneen. Tällä kertaa laitan siihen niin vahvan renkaan, että sitä ei saa auki ikinä.

Tultiin toiseksi koulun opiskelijakunnan järjestämän ulkoilupäivän kisassa. Otettiin homma ihan läpällä, ei tehty kun pari suoritusta vaikka kuinka monesta, mutta se kannatti! Saatiin vaikka mitä kivaa sälää palkinnoksi!

Löysin hukuksissa olleen avainnipun, joten voin taas pyöräillä kouluun. Otti niin paljon päähän, kun keli oli mitä mainioin pyöräilyä ajatellen, mutta minä jouduin kävelemään!

Suloinen maatuska. Olisi pitänyt ostaa noita kokonainen armeija! Tuo kun ei veloittanut kun vaan 100 ruplaa, elikkäs pikaisella laskutoimituksella ja pyöristettynä 2,5 euroa.

Mummopinnejä. Edellinen satsi on hukkautunut niin hyvin, että jäljellä oli enää kaksi kappaletta. Onneks reissusta sai edullisesti. Ja nyt näitä riittää taas hetkeksi.


+Ekstra

Heli, joka halus kokeilla minun järkkäriä. "Vois sitten laittaa näitä kuvia sinun blogiin." Kauniisti ajateltu, välillä vähän muutakin matskua kuin kaikkee sälää. (Heli, luet kuitenkin, joten kiitti.)

Pietarin tuliaisia

Tämä ei edelleenkään ole muoti- tai (pukeutusmis)tyyliblogi, mutta nämä Pietarin tuliaiset itselleni on pakko esitellä. Tykkään nimittäni printti-t-paidoista (Apua, miten tuon nyt kirjoittaa?), mutta vihaan sitä, että joka toisella vastaantulijalla on samanlainen. Niinpä nämä täällä myytävät Jim&Jill- ja H&M-paidat jäävät suosiolla hyllyyn. Pietarista hamstrasin sitten useamman t-paidan. Että vois alkaa se kesä olla jo...

 (NewYorker)

 Tsih, olin lähössä noutamaan koulun opiskelijakunnan ulkoilupäivän palkintoa, joten siksi noi haalarit.

(

(Bershka)

Kaikissa t-paidoissa on joku juttu. Ampparipaidassa ampparilla on ihanat kultareunukset, mursupaidassa mursun poskilla on strasseja tms. ja raitapaidassa on sivuvetoketju. Sitä vois käyttää ehkä aukikin, tosin sillon alla ois ihan jees olla joku toppi...

(Consept Club)

 Ostin myös hyvän määrän rautaa. Tai no, jotain metallia kuitenkin. Löysin maailman huipuimman vyön! Tosin se meinas levitä jo paikan päällä. Onneks sain korjattua sen. Täytynee itse vähän vahvistaa noita ketjujen kiinnityksiä. Ja metallista puheenollen, esittelen nyt tähän samaan kasaan kaulanketjun. Tai oikeammin kaulaketjukasan. Eh.

(Vyö: Consept Club)

(Kaulakoru: Consept Club)

Kaulakorun hienous piilee siinä, että sen saa jaettua kahteen osioon. Ylemmän kuvan hopeiseksi pitkäksi ketjuksi tai runsaammaksi nipuksi, jossa on mukana myös mustia ketjuja. En tietenkään onnistunut saamaan koko nipusta yhtään onnistunutta kuvaa, mutta alempi kuva on vähän sinne päin...

Ostin myös laukun, mutta en tietenkään muistanut kuvata sitä. Ja sitten ostin semmosen pienen maatushka-avaimenperän tms. Ja parit tuliaiset muille, mutta niitäkin melko heikosti. Pietari oli kyllä shoppailukaupunki minun makuuni. Monet liikkeet olivat hyvin persoonallisia, ainakin minun silmissäni. Vaatekauppojen hintataso on Suomen luokkaa, mutta kyllä minä nyt sen verran pystyn käyttämään vaatteisiin rahaa, mikäli saan jotain sellaista, mitä ei tule heti vastaan.

Niin, nyt vaan se kesä, kiitos! Toivottavasti tulivuori lakkais nyt puskemasta sitä tuhkaa, ettei aurinko jää tuhkapilven taakse.

100 tarinaa minusta, osa 2/2

51. Olen niin pihi, että minulla on yleensä aina rahaa. Väitän ettei sitä ole, koska en halua tuhlata sitä.
52. Osaan vaihtaa autosta renkaat.
53. En ole ollut yhtään Juhannusta humalassa. (Ja ei, en ole absolutisti.)
54. Olen vakaasti päättänyt, että hankin oman kitaran ja opettelen soittamaan sitä.
55. Isona minulla on vanha maalaistalo, hevonen, koiria, kissoja, lampaita ja kaikkia ihania eläimiä. En vain tiedä, kuinka rahoitan elämäni.

56. Olen selaillut tämän postauksen takia vanhoja kuvia vuosien varrelta, ja toivon entistä enemmän saavani sen aikakoneen.
57. Toisaalta, en haluaisi muuttaa menneisyydestäni yhtään mitään. Palaisin vain muistelemaan.
58. Kesällä kuuntelen suomirokkia ja -poppia, talvella raskaampaa rokkia.
59. Synnyin klo 23.23.
60. Omistan poroajokortin.

61. Olen lähes varma, että meillä tavarat osaa haihtua.
62. Olen lähes varma myös siitä, että olen arki-iltaisin liian väsynyt.
63. Olen lähes varma pian myös siitä, että en osa enää numeroita.
64. Puhelimeni soittoääni saa ihmiset hymyilemään. Muumimusiikkia.
65. Minulla oli kaksi gerbiiliä, Aapo Santtu Waltteri ja Elmeri aka Eppu. Aapo kuoli syksyllä, Eppu jo aiemmin.

66. Tarvitsen 8 tuntia unta joka yö. Muuten oon lähinnä zombie.
67. Minusta on mukavaa laulaa karaokea, mutta olen laulanut julkisesti vain pari kertaa ja nekin tarkkaan harkituissa tilanteissa.
68. En ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella, ellei Turkkia lasketa.
69. Olen ollut Hesarin kulttuurisivulla napapaidassa.
70. Kun olin pieni, keräilin postimerkkejä.

71. En ole koskaan pelannut pelikonetta.
72. Lauantai on viikon paras päivä.
73. En ole nähnyt Titanicia kokonaan.
74. Jos näen elokuvassa ihmisen kuolevan, en itke. Mutta voi hyvänen aika, jos koira kuolee tai voi muuten vain huonosti...
75. Hachiko on surullisin koskaan näkemäni elokuva.

76. Haaveilen lottovoitosta, jotta saisin unelmieni kodin.
77. En koskaan lottoa.
78. Olen yleensä huolellinen tavaroitteni suhteen, mutta silti minulta on varastettu mm. lumilauta, kamera ja kännykkä.
79. Minua huonosti tuntevat sanovat, että olen hiljainen.
80. Minut hyvin tuntevat nauravat, kun kerron heille edellisen kohdan.

81. Olen huono kokki ja leipuri. Tommi keittää parempaa puuroa kuin minä. Minä en keitä puuroa.
82. En pidä coca-colasta. Paitsi se vaniljacola on hyvää!
83. Parhaita kohteliaisuuksia ovat kehut huumorintajustani.
84. Punastun erittäin helposti.
85. Kirjoitin joskus ihan hyviä runoja. Nykyisin ei enää irtoa.

86. Saan kylmiä väreitä ihmisten haavoista, vammoista jne. mutta eläinten vastaavat eivät aiheuta juurikaan reaktioita. Siksi voisin kuvitella olevani eläinlääkäri. Jos vain olisin fiksumpi.
87. Ostin musiikkipuhelimen, jotta minun ei tarvitsisi kantaa mukana erillistä mp3-soitinta. Olen kuunnellut musiikkia puhelimestani ehkä kolme kertaa. En myöskään kuuntele mp3-soitinta nykyään enää juuri koskaan.
88. Pidän numero 8 onnennumeronani, koska jossain joskus luki niin.
89. En ole oikeasti taikauskoinen, mutta tikkaiden ali en vain mielelläni kävele.
90. Tykkään tähtitaivaasta. Se on yksi syy sille, miksi en pidä kaupungeista.

91. Toisinaan haluaisin olla spontaanimpi.
92. En voi kuunnella Semmareita muistelematta kahden vuoden takaista Juhannusta.
93. Kyseinen Juhannus on tähän astisen elämäni paras.
94. En pelkää hammaslääkäriä.
95. Osaan pitää erittäin hauskaa myös selvinpäin. Vaikutan ehkä usein siltä, että olisin kovassakin humalassa. Tosiasiassa en ole välttämättä juonut edes vettä.

96. Vanamo ja kielo ovat kukista kauneimpia.
97. Olen ajanut täysin tuntemattoman ihmisen mopolla ojaan. Kyseessä oli tilanne, jossa isä "pakotti" minut kokeilemaan mopolla ajoa.
98. Olen sahannut sormeeni, veistänyt puukolla sormeeni ja saanut kaverin taltasta sormeeni. Oon kyllä yksi palikka.
99. Ostan karkkia tosi harvoin. Syön aina Tommin ostamia karkkeja.
100. Turvallisin paikka maailmassa on omassa sängyssä, oman peiton alla. Siellä en pelkää edes pimeetä.

100 tarinaa minusta, osa 1/2

1. Kolmas nimeni on Annukka.
2. Rakastan saunomista.
3. Meillä on oma sauna.
4. Ollaan nyt asuttu tässä reilut kolme kuukautta, mutta en ole käyttänyt kertaakaan saunaa.
5. En ole koskaan edes maistanut tupakkaa. Moni ei usko sitä.

(Kuvat ovat kevätkuvia viime vuosilta.)

6. Minulla ei ole yhtäkään tatuointia eikä lävistystä. Minulla oli kerran yksi rustokoru korvassa, mutta se meni umpeen. Joku päivä otan sen uudelleen.
7. Haaveilen kääpiöhamsterista.
8. Omistan vaaleanpunaisen mekon, jossa on vihreitä kukkia.
9. En ole käyttänyt kyseistä mekkoa kuin kerran.
10. Tykkään kaktuksista.

11. Ollaan asuttu tässä edelleenkin se reilut kolme kuukautta, enkä ole käyttänyt meidän vessaa.
12. Käytän yläkerran tyhjän asunnon vessaa.
13. Muistan talvisodan alkamispäivän, -vuoden ja keston.
14. Olen osannut koota rynnäkkökiväärin ollessani noin 14-vuotias.
15. Olen pelännyt kissoja lähes koko elämäni siihen saakka, kunnes tutustuin Tommin kissaan.

16. Syön mieluummin sipsejä kuin karkkeja.
17. Vuosituhannen vaihtuessa katsoin kotona televisiota, koska odotin näkeväni siellä itseni.
18. Pienenä halusin laulajaksi.
19. Muutama vuosi sitten halusin näyttelijäksi.
20. Nyt haluan vain ammatin.

21. Olen huono kielissä, vaikka haluaisin osata niitä.
22. Minulla on vihreä vyö taekwon-dossa.
23. Kengännumeroni on 29.
24. Olen maailman ehkä itsekriittisin ihminen.
25. Olen syönyt karhun sydäntä.

26. Juon maitoa janojuomana.
27. Hulluinta mitä olen koskaan tehnyt on se, kun nukuin romanialaisen kioskin takapihalla makuupussissa.
28. Käytän aamuisin 5 minuuttia laittautumiseen, koska en yksinkertaisesti viitsi herätä aikaisemmin kauneuteni eteen.
29. Paras paikka maailmassa on lapsuudenaikainen kotikuntani.
30. Jos saisin valita aikakoneen ja maailmanrauhan välillä, niin voisi olla, että päätyisin aikakoneeseen. Yläasteella vihasin historiantunteja, mutta nyt minua harmittaa, että sellaisia ei enää ole.

31. Olen soittanut pianoa ja klarinettia. Pianoa soittelen edelleenkin jos sille päälle satun.
32. Rakastan kesää ja alkusyksyä.
33. En raaski heittää mitään roskiin. Olen perinyt sen äidiltä.
34. Silmissäni on oranssia. Se näkyy, kun pupillit ovat oikein pienet.
35. Ässä mixit ovat lempikarkkejani.

36. Kun oli pieni, mummolassa oli Mokki-kissa, josta jouduttiin luopumaan serkkuni astman takia. Minulla on edelleenkin sellainen mielikuva, että päästän Mokin ulos ja sen jälkeen Mokki ei enää tullut takaisin. Hassua, kuinka olen yhdistänyt kaksi tarinaa yhdeksi.
37. Kaikista kamalin kotityö on tiskaaminen.
38. Inhoan astua muurahaisten päälle. En tiedä miksi. En pelkää ötököitä.
39. Pelkään pimeää. Minulla on liian vilkas mielikuvitus.
40. Olen huono häviäjä.

41. Olen ollut partiossa yli puolet elämästäni. Nykyisin en enää kuulu järjestöön taloudellisista syistä.
42. Minulla ei ole koskaan ollut omaa televisiota. Olen elänyt viimeisimmät 3,5 vuotta lähes täysin ilman sitä.
43. Enkä todellakaan ole mukana Salattujen Elämien juonikuvioissa enää.
44. Kaikkien aikojen paras tv-sarja on Hovimäki.
45. Rakastin myös Kun taivas repeää sekä Taivas sinivalkoinen -sarjoja. Nauhoitin ne vhs-kasetille ja katsoin molemmat tuotantokaudet yhteen putkeen.

46. Minulla on melko herkät ranteet. Se haittasi lentopalloharrastustani. Toisen ranteen harjotinkin kerran teatteritreeneissä ja uudestaan lumilautaillessa.
47. Lähellä mummolaani on paikka nimeltään Pöppötörmä. En ole keksinyt sitä itse, vaikka kaikki minua siitä aikoinaan kiusasivatkin. Olen saanut selville, että "pöppö" on vanhan kansan käyttämä kiertoilmaus karhulle.
48. Kun olin lapsi, minulla oli yksi kaveri. En saanut mennä Essin luo, koska Essi asui järven rannalla. Äiti pelkäsi, että voisin hukkua. Essi tuli aina meille.
49. En pidä käsialastani, vaikka muut kehuvat sitä.
50. Haluaisin asua maatilalla.

Pietari-juttuja

En muista milloin olisin ollut väsyneempi ja nauttinut kotona olosta näin paljon! Reissu oli kuitenkin aivan huippu, selvittiin ilman suurempia kommelluksia, edes kameraa ei pöllitty tällä kertaa. (En pienennä kuvia tällä kertaa, joten ne saa kasvamaan klikkaamalla.)

Jo ensimmäiset tunnit paikan päällä todistivat, että Venäjällä voi nähdä mitä vain! Aloitettiin kaupunkiin tutustuminen kiertoajelulla. Opas selitti jotain Pietarin historiasta tai rakennuksista, kun nähtiin kadulla nainen karhunpennun kanssa. Koko bussi sekosi täysin, opasta lukuunottamatta. Opas ihmetteli, että mikä meille tuli ja vastauksen kuultuaan tokaisi ohimennen vain, että eläin on sirkuskarhu. Huppua!

Kauneinta Venäjää puolen tunnin ajomatkan päässä Pietarin keskustasta sekä aivan sitten aivan keskustasta. Ihastuin Pietariin. Suurin osa kaupunkia oli tätäkin karumpaa, mutta ne rakennukset ja paikat, joita arvostettiin, olivat sitäkin kauniimpia. Luin kesällä pari romaania, jotka kuvasivat tsaarien aikaista Venäjää. Vasta paikan päällä pystyin kuvittelemaan, millaista elämä palatseissa on voinut olla. Ajattelin poiketa kirjastossa jo heti ensi viikolla ja lukea Laila Hirvisaaren sarjan uudestaan, tällä kertaa ihan loppuun saakka.

Talvipalatsi ja Eremitaasi olivat matkan ehdottomasti hienoin paikka! Pilaan ehkä tuon alimman kuvan hienon seinän seisomalla sen edessä, mutta kyseinen kuva on harvoja minulta löytyviä kuvia, joissa olen itse ja joissa ilme tms. on edes jokseenkin siedettävä. Erotuin ehkäpä noista paikallisista, kymmenen sentin korolla viipottaneista pietarilaisnaisista...

Myös Katariinan palatsi, eli tsaariperheen kesäasunto oli myös erittäin hieno, yllätys, yllätys. Kerroin jo Tommille tarinan siitä, kuinka mies voi antaa puolisolleen lahjaksi jotain näinkin vaatimatonta... Tilat olivat toki Talvipalatsia paljon pienemmät ja yksipuolisemmat, mutta kyllähän tuollakin olisi voinu asua. Eihän toi ollut kun vaan se kesäasunto. Alimmassa kuvassa on yksi tanssisalin sisäänkäynneistä.

Ihmeteltiin muuten paikallist narikkakäytäntöä. Kullakin naulakkorivillä on oma narikanhoitajansa. Katariinan palatsin narikka oli ääriään myöten täynnä, lukuunottamatta kahta tyhjää naulakkoriviä. Neljä narikanhoitajaa istuu tiskin takana tekemättä yhtään mitään. Kukaan ei voinut ottaa meidän takkeja sisään, koska kyseisten rivien vastuuhenkilö ei ollut töissä. Hienosti organisoitu juttu. Tää oli taas näitä Vain Venäjällä -juttuja.

Kirkko Veren Päällä. Sisälle ei valitettavasti lähdetty, joten täytynee lähteä Pietariin uudemmankin kerran. En jaksa tehdä montaa yksittäistä postausta aiheesta enkä halua tehdä mitään kolmen metrin postausta, joten tässä tämmöinen lyhyt tiivistelmä ja parhaat palat reissusta. Ostin kuitenkin mm. superkivoja t-paitoja ja yhden laukun sekä koruja, joten jos saan aikaiseksi, niin voisin tehdä niistä oman postauksensa.

Loppuun vielä pari kuvaa meidän hotellihuoneesta:

Olohuone ja kylppäri. Majoituttiin tosian tuolla Grand Hotel Europessa, joka on vaatimaton viiden tähden hotelli keskellä Pietaria. Hotellissa on useita ravitoloita sekä oma suklaatehdas. Tuommonen opiskelijabudjetin valinta, mutta kyllähän tuolla nukkui...

Okei, kyseessä oli siis koulun reissu ja tehtiin erilaisia yritysvierailuja. GHE oli yksi kyseisistä yrityksistä, joten saatoin hieman huijata teitä. Mutta mikäli rahaa löytyy ja hotelli Pietarista on hakusessa, niin varausta menee vaan. Esimerkiksi paikan hienoin sviitti maksaa about 2500 euroa yöltä, ei paha.