Silliä & suklaamunia

Eh, nyt ontuu..? Sillit tulee siitä, että tänään on aprillipäivä. Minua ei ole tietääkseni jekutettu enkä itsekään ole jekuttanut ketään. Enkä taida edes yrittää. Muistan sen kerran, kun jekutettiin isä ulkoa sisälle puhelimeen, koska naapurin Eikka soittaa. Isä tulee kiireellä sisälle ja vastaa puhelimeen. No mehän huudetaan toisesta puhelimesta (Ah, ihana lankapuhelinaika!) kurkku suorana "Aprillia!". Se oli kivaa kunnes isä sanoo, ettei meinaa antaa meille jekuttajille niitä karkkeja, jotka juuri sai naapurin Anterolta. Siinä naamat venähti. Pyydeltiin anteeksi varmaan kymmenen minuuttia, kunnes isä tokaisi vain, että aprillia. Mitään karkkeja ei koskaan ollutkaan. Jea, lapsia on helppo jekuttaa. (Ei, tämä ei tapahtanut viime vuonna.)

Tommin äiti soitti eilen illalla, että ehtisinkö piirtää Tommin veljelle synttärikortin. Ja minähän väkersin sormet liimassa onnittelukorttia niistä vähäisistä tarpeista, mitä löysin. Luojan kiitos, Tommi tilas meille pari numeroa Hesaria tuossa talvella...

Illalla tehtiin vähän pääsiäisjuttuja. Alunperin ostettiin mignon-munat palmusunnuntain jälkeisenä maanantaina sillä verukkeella, ettei tosiaan ollu syöty yhtään suklaamunaa vielä tänä vuonna, mutta jostain syystä ne jäi silloin syömättä. Vietettiin ilta mukavasti suklaamunia maalaillen. Minä maalasin Tommille ja Tommi minulle.  

Arvatkaa kumpi on kumman maalaama?

Minä lähden nyt kotiin viettämään pääsiäislomaa. Katotaan, jos saisin sieltä suunnalta aikaan jonkinnäköistä postausta. Moro.