Elokuu oli minulle hyvin projektirikasta aikaa. Sain pitkästä aikaa tehtyä jotain. Meillä on nyt uudet tuolit ja verhot. Tosin verhojen vuoksi joudun laittamaan sohvatyynykavalkadimme uuteen uskoon, mutta sitäkin varten on jo kangas valmiina. Syksyn kunniaksi ajattelin tehdä omenahyvettä, mutta näyttää uhkaavasti siltä, että leipomukseen varatut omenat menevät parempiin suihin ennen kuin ehdin uunia lämmittää... Täytynee poiketa huomenna torille täydentämään tuota kulhoa!
Ainoa, mikä on vähän jäänyt, on näistä projekteista raportoiminen. Onnistuin nimittän nitkauttamaan niskani pestessäni hiuksiani. Seuraavana yönä "nukuin" siinä minulle kaikkein luonnottomimmassa asennossa, selälläni. En nimittäin pystynyt liikkuumaan. Aamulla ylös pääseminen vei vartin. Nyt olen hautonut niskaani ja hartiaani kuumalla hauteella ja buranalla, sekä ollut vähän niin kuin tietokonekiellossa. Sohvalla istuminen on ollut täysin mahdoton ajatus, mutta nyt alkaa helpottaa. Huomenna olen sitä paitsi vapaalla, joten ajattelin hoitaa alta pois kaikki nämä rästijutut tänne blogin puolelle muutenkin kuin pikkuruisina instakuvina.
Kauniit tuolit, hauskat pöllöverhot (Pöllöt ei oo koskaan mielestäni so last seasoooon...) ja miellyttävä blogi!
VastaaPoistaMinäkään en voi nukkua selälläni, anoppini (hieroja) pitää sitä erikoisena sillä kuulema vatsallaan nukkuminen on kaikista kivuliainta selälle.
Oon huomannu, että minun asunto on alkanut salakavalasti täyttyä pöllöillä! Täytyypä itse asiassa kuvata kaikki minun pöllöasiat, niitä nimittäin riittää! Noita verhoja en voinut vastustaa, kun tulivat kangaskaupassa vastaan. (Ja minä kun lähdin vain kaverille seuraksi...) Kiitos kauniista kommentista!
PoistaMinä nukahdan yleensä kyljelleen ja herään usein vatsallani. Ilmankos selkä reistaileekin...