Hups hup hups. Oon liitäny taas valoa nopeammin paikasta toiseen, koska minulla on pitkästä aikaa ollu oikeesti sosiaalista elämää. Oikeestaanhan tää minun kämppä on ollu viimesen viikon ajan yksi pieni majatalo, tokikin sillä erotuksella, että täällä asiakkaat saattavat laittavat ruokaa minulle, kun tuun töistä kottiin. Tai sillä, että kyläilykaveri on itekin asunut tässä samassa kämpässä ja tää on oikeestaan yhtä paljon koti hälle kuin minullekin.
Ja sitten oon tietysti viilettäny kylillä sen mitä vaan oon töiltä ehtiny. Kävin tuossa yhellä huipulla keikalla, jolta meinasin saaha nestehukan. Mutta oli mielettömän hauskaa ja törmäilin kavereihin sekä sovitusti, että vahingossa. Huippua! Viime yönä käytiin eri porukalla sunnuntain kunniaksi syömässä ja hengailemassa kaupungilla yötä myöten. Minulla tosin tuli maha jostain kipeeksi ja menin pitkälti vesilinjalla, mutta hauskaa oli siitä huolimatta. Kamerakin oli mukana, mutta unohin sen tietysti laukun pohjalle. Niin perinteistä.
Nyt oli kuitenkin pakko tulla ilmottaa, että oon siis elossa. Äiti jo äsken soitteli hätääntyneenä, että blogi ei oo päivittyny, mitä on tapahtunu. Hehe, ei mitään vakavaa, minulla vaan on vaihteeksi elämä... Ristiriitaista, että sillon en muista enää koko blogia ja kameraakaan en paljoa ehi käyttää. Ja tälle kesälle kun oli vaikka mitä kuvaussuunnitelmia! Oikeestaan on ihan hirveetä ajatella, että kesä on puolessa välissä, kun säät on tuota luokkaa. Suunniteltiin eilen, että lähetään tänään korkkaamaan rantakausi, mutta höpöhöpö. Vesisade ja plus viistoista vois olla melko epäonnistunut rantakauden aloitus...
No, käytiin sitten syömässä ja heittelemässä frisbeetä koriin. Tai siis me tytöt neiteiltiin ja oltiin pelkästään käveleviä kiekkotelinteitä. Tulipa taas fiksu olo. Nyt pidetään ruokataukoa ja ollaan sadetta paossa. Ilta ois taas niin täyteen buukattu, että saapa nähä mihin kaikkeen sitä joutaa.
Että semmosta täällä... Voin yrittää skarpata tämän blogin suhteen, ettei tarvi huolestua siellä. Ja ne valokuvauskeikat tälle kesälle pitää vielä toteuttaa. (Riikka, oon vähän suunnitellu ja kun tuun hoodeille nii otetaan auto alle ja ajetaan. Ja Jarkko, edelleenkin haluun sinne kivelle leikki... Ja mitä muita kuvaushommia ollaan suunniteltu ja kenen kanssa!?)
Palataan!
16. heinäkuuta 2012
9. heinäkuuta 2012
Vapaapäivä
Tällee pitkästä aikaa vaihteeks tämmönen "ei minulla mitään asiaa mut pitää päästä huutelee" -postaus. (Ehkä saattaa olla tylsää tekemisen puutetta...) Vapaapäivä joo ja ulkona on tietenkin kurja ilma. Kävin kaupassa ja minun shoppailessani oli alkanu sataa kaatamalla ja joka paikka tulvi ja minulla oli tietenkin jalassa semmoset kengät, jotka ei pijä vettä yhtään. Kiva yhistelmä tälle kurkkukivulle, mutta onneks ikään kuin ennakoin ja ostin kaupasta suklaata lohdutukseksi. Samalla reissulla hain Batmanin kotiin.
Batman ei ehkä arvostanu tuota kotiinpaluuta yhtä paljon, kun vaihtoehtona olis ollu jatkaa uimista ja saunomista mökillä. Ois kyllä kelvannu minullekin, mutta a) työt ja b) mökin puute. Mökillä oli varmaan sata kertaa paremmat ruuatkin, mutta annoin sitten lohdutukseksi sille osan minun jauhelihakermakastikkeesta.
Kauppareissun ja Batmanin rapsuttelun lisäksi oon istunu koko päivän sohvalla tuijottaen vuoroin tietokoneen näyttöä ja vuoroin telkkaria. Nyt haastoin itseni ja teen molempia yhtä aikaa. Jees, onneks huomenna ois tiedossa semmonen kymmenen tunnin työpäivä, niin ei ainakaan kotona tartte mököttää...
Minulla on jo pitkään tehny mieli viinirypäleitä, mutta oon aina jättäny ostamatta, koska edellisellä kerralla ostin tosi pahoja yksilöitä. Nyt päätin kuitenkin herkutella vähän ja uskaltauduin ostaa laatikollisen. (Myydäänkö nykyisin ees mitään irtoterttuja?! Muistan, kun pienenä ostettiin aina semmosia eikä mittää laatikoita ollu olemassakaan...) Kurkkukipuisena sitä tekee aina mieli syyä jotain, että saa sen inhottavan maun pois suusta. No, ostin vahingossa samalta reissulta myös suklaata, mut perustelin sen olevan aivan ok, koska se oli tummaa. Ja tumma suklaa on terveellistä. Ja vaikka ei oiskaan, niin ihan sama, koska en tarvii mitään kesäkuntoo näillä keleillä.
Katoin kaupassa tänään bikineitä, mutta tajusin sitten, että en oo käyttäny vanhoja kertaakaan tälle kesälle, niin miks ihmeessä sitten ostaisin uusia.
Tuumailen tässä, että meniskö nukkumaan. Ei kyllä väsytä yhtään, että saan varmaan hetken pyöriä sängyssä. On nimittäin rytmit pikkusen sekasi. Jospa ne tämän viikon työvuoroilla korjautuis sen verran, että voin ne taas ensi viikolla sekottaa uudestaan. Eeh. Tai sitten yritän löytää FB:stä päivityksen, jota en oo vielä lukenu ja kommentoinu. Sekin varmaan viekin oman aikansa.
Hei onko kaikki muut jossain muualla kun tietokoneiden ääressä, kun kommenttilaatikossa on nykyään niin hiljasta? Onko jossain paremmat säät kun Kajaanissa ja aikaa voi viettää esim. puistossa piknikillä? Ilmottakaa, niin tuun sinne...
Batman ei ehkä arvostanu tuota kotiinpaluuta yhtä paljon, kun vaihtoehtona olis ollu jatkaa uimista ja saunomista mökillä. Ois kyllä kelvannu minullekin, mutta a) työt ja b) mökin puute. Mökillä oli varmaan sata kertaa paremmat ruuatkin, mutta annoin sitten lohdutukseksi sille osan minun jauhelihakermakastikkeesta.
Kauppareissun ja Batmanin rapsuttelun lisäksi oon istunu koko päivän sohvalla tuijottaen vuoroin tietokoneen näyttöä ja vuoroin telkkaria. Nyt haastoin itseni ja teen molempia yhtä aikaa. Jees, onneks huomenna ois tiedossa semmonen kymmenen tunnin työpäivä, niin ei ainakaan kotona tartte mököttää...
Minulla on jo pitkään tehny mieli viinirypäleitä, mutta oon aina jättäny ostamatta, koska edellisellä kerralla ostin tosi pahoja yksilöitä. Nyt päätin kuitenkin herkutella vähän ja uskaltauduin ostaa laatikollisen. (Myydäänkö nykyisin ees mitään irtoterttuja?! Muistan, kun pienenä ostettiin aina semmosia eikä mittää laatikoita ollu olemassakaan...) Kurkkukipuisena sitä tekee aina mieli syyä jotain, että saa sen inhottavan maun pois suusta. No, ostin vahingossa samalta reissulta myös suklaata, mut perustelin sen olevan aivan ok, koska se oli tummaa. Ja tumma suklaa on terveellistä. Ja vaikka ei oiskaan, niin ihan sama, koska en tarvii mitään kesäkuntoo näillä keleillä.
Katoin kaupassa tänään bikineitä, mutta tajusin sitten, että en oo käyttäny vanhoja kertaakaan tälle kesälle, niin miks ihmeessä sitten ostaisin uusia.
Tuumailen tässä, että meniskö nukkumaan. Ei kyllä väsytä yhtään, että saan varmaan hetken pyöriä sängyssä. On nimittäin rytmit pikkusen sekasi. Jospa ne tämän viikon työvuoroilla korjautuis sen verran, että voin ne taas ensi viikolla sekottaa uudestaan. Eeh. Tai sitten yritän löytää FB:stä päivityksen, jota en oo vielä lukenu ja kommentoinu. Sekin varmaan viekin oman aikansa.
Hei onko kaikki muut jossain muualla kun tietokoneiden ääressä, kun kommenttilaatikossa on nykyään niin hiljasta? Onko jossain paremmat säät kun Kajaanissa ja aikaa voi viettää esim. puistossa piknikillä? Ilmottakaa, niin tuun sinne...
8. heinäkuuta 2012
Taikanuttura
Huh, sain varmaan perjantaina jonku nestehukan. Istuin ensin pari tuntia työpaikan terassilla auringonpaahteessa (Huom! Vesilasillisella!!) ja siirryin sitten illaksi tiskin taakse palvelemaan janoisia asiakkaita. Ilmeisesti en juonu tarpeeksi, koska olin eilisen päivän tosi kipeenä. Nukuin sitten melkein koko päivän ja toivoin, että särkylääke alkais tehota. Onneks olo helpotti illaksi sen verran, että pystyin menee taas töihin.
Nukuin sitten semmoset vajaat neljä tuntia ja suuntasin serkun rippijuhlaan. Oisin ehkä muuten skipannu sen kirkko-osuuden ja levänny pitempään, mutta konfirmaatio oli Paltaniemellä vanhassa kirkossa, jossa ei kovin usein järjestetä mitään jumalanpalveluksia. (Kirkossa ei siis oo sähköjä jne.) Tulipahan nyt koettua ja todettua, että nuo kolmesataa vuotta vanhat kirkonpenkit ei ihan täytä nykyajan ergonomia-asetuksia...
En ehitny arpoa asua kovin kauaa, kun tosiaan heräsin joku nelkyviis minuuttia ennen kun porukat tuli hakemaan minua. Kiskoin sitten päälleni tuommosen melko varman valinnan, joka on muuten minun oma rippimekko. Jostain syystä en tykänny tuosta sillon niin paljon, että olisin sitä tuolloin käyttänyt enempää, kuin sen kerran. Jokin aika sitten tykästyin tuohon mekon malliin (Joka ehkä oli sillon aiemmin se ongelma...), mutta tuo väri pelotti vähän. No, nyt tuo mekko on yks lemppareista. Minusta on tullu ihan lälly.
Minusta tuo on vähän semmonen 60-luvun henkinen, joten minulla oli kunnianhimoinen tavoite saada hiukset samaan henkeen. Nostin ne aamulla päälaelle ihan kokeeksi, mutta ne jämähtivätkin siihen. Ilman mitään hiuspuuteria ja tupeerausta! Siis mitähän ihmettä!? Normaalisti vääänän tuommosta kampausta kolme tuntia, koska oon vaan niin käsi noitten hiusteni kanssa. Jouduin toki pelkäämään koko ajan, että tuo kampaus läsähtää, mut ei. Päässä on ja pysyy edelleen! (Tyhjensin tuohon häkkyrään toki kaks pulloo hiuslakkaa...)
No, vastaavasti meikin kanssa ei menny niin nappiin. Ilmeisesti väsymys paino sen verran, että se sai käden tärisemään niin, että en oo koskaan pessy eyelineria niin monesti pois ku tänä aamuna. Huh. Meinas jo palaa hermo ja meinasin painua takas peiton alle. Tsemppasin kuitenkin ja nyt on kaikki ok!
Oon saanu syödäkseni ihania herkkuruokia, mutta vähän jäi harmittaa, että en ees syöny itseeni ähkyyn! Kyllähän se vähän laimensi juhlafiilistä ja jäi vähän semmonen olo, että en sitten käyttänyt tilaisuutta hyväkseni... Mutta aika hyvin kuitenkin! Ja nyt sitten seuraavia juhlia ootellessa. (Että jos jollakin sattuu olemaan jotku kivat pippalot ja ylimääräsiä kutsuja, nii saa laittaa tulemaan!)
Minun pitäis nyt jaksaa ripustaa pyykit kuivumaan ja ehkä syödä jotain pientä. Hei oikeesti, kyllä siitä täytekakusta alkaa olla jo useempi tunti aikaa niin ihan hyvin voi olla jo kova nälkä! (Oon vähän koukussa niihin lasten vanukkaisiin ja oon ostellu taas vähän jääkaappia täyteen, hehe...) Vois taas alkaa elää vähän terveellisemmin, onneks Batman tulee mahollisesti huomenna takas kottiin, tulee taas liikuttua muutenkin ku sängystä keittiöön ja takas ja ehkä joskus töihin...
Paitsi huomenna on vielä vapaapäivä ja tämmösen rankan viikonlopun jälkeen on ok ottaa vapaapäivä superrennosti!
Nukuin sitten semmoset vajaat neljä tuntia ja suuntasin serkun rippijuhlaan. Oisin ehkä muuten skipannu sen kirkko-osuuden ja levänny pitempään, mutta konfirmaatio oli Paltaniemellä vanhassa kirkossa, jossa ei kovin usein järjestetä mitään jumalanpalveluksia. (Kirkossa ei siis oo sähköjä jne.) Tulipahan nyt koettua ja todettua, että nuo kolmesataa vuotta vanhat kirkonpenkit ei ihan täytä nykyajan ergonomia-asetuksia...
En ehitny arpoa asua kovin kauaa, kun tosiaan heräsin joku nelkyviis minuuttia ennen kun porukat tuli hakemaan minua. Kiskoin sitten päälleni tuommosen melko varman valinnan, joka on muuten minun oma rippimekko. Jostain syystä en tykänny tuosta sillon niin paljon, että olisin sitä tuolloin käyttänyt enempää, kuin sen kerran. Jokin aika sitten tykästyin tuohon mekon malliin (Joka ehkä oli sillon aiemmin se ongelma...), mutta tuo väri pelotti vähän. No, nyt tuo mekko on yks lemppareista. Minusta on tullu ihan lälly.
Minusta tuo on vähän semmonen 60-luvun henkinen, joten minulla oli kunnianhimoinen tavoite saada hiukset samaan henkeen. Nostin ne aamulla päälaelle ihan kokeeksi, mutta ne jämähtivätkin siihen. Ilman mitään hiuspuuteria ja tupeerausta! Siis mitähän ihmettä!? Normaalisti vääänän tuommosta kampausta kolme tuntia, koska oon vaan niin käsi noitten hiusteni kanssa. Jouduin toki pelkäämään koko ajan, että tuo kampaus läsähtää, mut ei. Päässä on ja pysyy edelleen! (Tyhjensin tuohon häkkyrään toki kaks pulloo hiuslakkaa...)
No, vastaavasti meikin kanssa ei menny niin nappiin. Ilmeisesti väsymys paino sen verran, että se sai käden tärisemään niin, että en oo koskaan pessy eyelineria niin monesti pois ku tänä aamuna. Huh. Meinas jo palaa hermo ja meinasin painua takas peiton alle. Tsemppasin kuitenkin ja nyt on kaikki ok!
Oon saanu syödäkseni ihania herkkuruokia, mutta vähän jäi harmittaa, että en ees syöny itseeni ähkyyn! Kyllähän se vähän laimensi juhlafiilistä ja jäi vähän semmonen olo, että en sitten käyttänyt tilaisuutta hyväkseni... Mutta aika hyvin kuitenkin! Ja nyt sitten seuraavia juhlia ootellessa. (Että jos jollakin sattuu olemaan jotku kivat pippalot ja ylimääräsiä kutsuja, nii saa laittaa tulemaan!)
Minun pitäis nyt jaksaa ripustaa pyykit kuivumaan ja ehkä syödä jotain pientä. Hei oikeesti, kyllä siitä täytekakusta alkaa olla jo useempi tunti aikaa niin ihan hyvin voi olla jo kova nälkä! (Oon vähän koukussa niihin lasten vanukkaisiin ja oon ostellu taas vähän jääkaappia täyteen, hehe...) Vois taas alkaa elää vähän terveellisemmin, onneks Batman tulee mahollisesti huomenna takas kottiin, tulee taas liikuttua muutenkin ku sängystä keittiöön ja takas ja ehkä joskus töihin...
Paitsi huomenna on vielä vapaapäivä ja tämmösen rankan viikonlopun jälkeen on ok ottaa vapaapäivä superrennosti!
6. heinäkuuta 2012
Alla vaahterapuun
Tässä on nyt menty kolme yötä semmosilla kuuden tunnin unilla. Oon tehny iltavuoroa ja en yksinertaisesti saa aamulla nukuttua. Millon naapuri alkaa porata kiviseinää ja millon pihassa leikataan nurmikkoa. Tänään sentään nukuin vähän pitempään, kunnes heräsin yhtäkkiä siihen, että seisoin sängyn vieressä. Haha, ilmeisesti säikähin jotain ääntä ja kuvittelin, että joku tulee sisälle kämppään. Oon nimittäin ootellu, että tähän taloon tullaan vaihtamaan lukot ja stressannu, koska minulla ei oo vielä uusia avaimia. (Sain kuitenkin just hetki sitten tietää, että ne lukot vaihetaankin vasta kuun vaihteessa...)
Mutta joo, semmoset kaheksan tunnin yöunet, mitä normaalisti tarvitsisin, niin tulis nyt tarpeeseen. Alkaa pian olla melko sekava tää oltila. Tällä hetkellä tilanne ei oo kyllä kovin lupaava. Seuraava vapaapäivä minulla on sunnuntaina, jollon pitää olla kuitenkin kymmeneltä kirkossa serkun konfirmaatiossa. Ja tarviiko ees sanoa, että oon edellisen yön töissä..?
Eilen kuitenin piristin itseäni siellä markkinakadulla. Se on semmonen jokakesäinen muutaman päivän mittainen tapahtuma täällä, jolloin tuo pääkatu on suljettu autoilta ja se on täynnä myyntikojuja. Olin liikenteessä äitin ja Helin kanssa.
Minun koko kroppa oli ihan puhki ja yritin löytää jotain rentoa päälle, mutta koin sitten taas yhden elämäni pahimmista vaatekriiseistä ja päädyin maailman tylsimpään ratkaisuun. Farkkuihin ja valkoiseen perustoppiin. Päähän sentään laitoin hatun, vaikka aurinkokaan ei paistanu. Olin muuten paleltua sinne tuossa topissa, mutta en ees ala vinkua tähän mitään tästä kesästä. Onneks se aurinkokin tuli esille sitten iltaa kohti mentäessä ja lämmitti vähäsen. Mutta tänään on kurkku kipeenä. Höh.
Kotimatkalla nakitin äitin ottamaan pari kuvaa, kerrankin jotain muuta kun tämän kämpän tapettia taustalla. Sen sijaan sieltä kadulta ei tullu napattua yhtäkään kuvaa, vaikka raahasin kameraa mukana taas koko päivän. Perusjuttua. Sen sijaan tänään tuumailin lähteväni ulos seikkailemaan, ehkä sitten kameran kanssa. Tosin tää voi jäädä ihan vaan suunnitelman tasolle, koska oon niin laiska keksimään yksin mitään tekemistä. Kaikki muut kun on töissä keskellä päivää ja Batmankin on siellä hoidossa.
Ois kuitenkin melko rikollista istua tällaisena päivänä sisällä.
Mutta joo, semmoset kaheksan tunnin yöunet, mitä normaalisti tarvitsisin, niin tulis nyt tarpeeseen. Alkaa pian olla melko sekava tää oltila. Tällä hetkellä tilanne ei oo kyllä kovin lupaava. Seuraava vapaapäivä minulla on sunnuntaina, jollon pitää olla kuitenkin kymmeneltä kirkossa serkun konfirmaatiossa. Ja tarviiko ees sanoa, että oon edellisen yön töissä..?
Eilen kuitenin piristin itseäni siellä markkinakadulla. Se on semmonen jokakesäinen muutaman päivän mittainen tapahtuma täällä, jolloin tuo pääkatu on suljettu autoilta ja se on täynnä myyntikojuja. Olin liikenteessä äitin ja Helin kanssa.
Minun koko kroppa oli ihan puhki ja yritin löytää jotain rentoa päälle, mutta koin sitten taas yhden elämäni pahimmista vaatekriiseistä ja päädyin maailman tylsimpään ratkaisuun. Farkkuihin ja valkoiseen perustoppiin. Päähän sentään laitoin hatun, vaikka aurinkokaan ei paistanu. Olin muuten paleltua sinne tuossa topissa, mutta en ees ala vinkua tähän mitään tästä kesästä. Onneks se aurinkokin tuli esille sitten iltaa kohti mentäessä ja lämmitti vähäsen. Mutta tänään on kurkku kipeenä. Höh.
Kotimatkalla nakitin äitin ottamaan pari kuvaa, kerrankin jotain muuta kun tämän kämpän tapettia taustalla. Sen sijaan sieltä kadulta ei tullu napattua yhtäkään kuvaa, vaikka raahasin kameraa mukana taas koko päivän. Perusjuttua. Sen sijaan tänään tuumailin lähteväni ulos seikkailemaan, ehkä sitten kameran kanssa. Tosin tää voi jäädä ihan vaan suunnitelman tasolle, koska oon niin laiska keksimään yksin mitään tekemistä. Kaikki muut kun on töissä keskellä päivää ja Batmankin on siellä hoidossa.
Ois kuitenkin melko rikollista istua tällaisena päivänä sisällä.
5. heinäkuuta 2012
Asiallista käytöstä
Meillä on kyllä ihan parhaat asiakkaat! Pari viikkoo sitten yksi toi mansikkajäätelötötterön ja eilen sain toiselta asiakaalta litran mansikoita, pikkusen piristää päivää tuommoset! Muita päivänpiristeitä eilen oli ilta. Meillä sattu olemaan yhen kaverin kanssa yhteinen vapaa ja tungin itseni siihen porukkaan. Mentiin laulaa karaokea, mikä oli ehkä pahin virhe ikinä. Oon töissä opetellu paria biisiä hiljasina iltoina, mutta tuolla ei sitten ollukkaa niitä ja oltiin sillä asenteella, että no kokeillaan vaan jotain sitten. Huono idea. Mutta muuten ilta oli oikeinki mainio. Paitsi nyt väsyttää, koska heräsin taas kaheksalta. En tiijä miksi.
Karaoken lisäksi pelleilyksi meni nämä kuvat. Nainen, voitko käyttäytyä normaalisti! Ei nyt vaikuta taas kovin kypsältä. Ja siis tässä vaiheessa en ollu vielä ees aatellu alkoholia. Toki saatoin olla vielä myötätuntohumalassa töitten jäljiltä...
Minulla oli mielessä miljoona asiaa, joista kertoa teille, mutta nyt ei oo mielessä yhtään. Oon siis ollu tosi laiska, kun en oo jaksanu postailla tapahtumista reaaliajassa. No siis lähinnä en oo tehny mitään muuta kun töitä. Ja istunu kämpillä ja kironnu facebookin chattia, kun sillä on joku sensuuri päällä minun viestien kohalla. Nyt en oo ees käyny lenkillä tai mitään, koska Batman meni Tommille hoitoon viikoksi. Tähän kun lisäis vielä sipsipussin, niin ois melko hyvä setti kasassa. (Ostin tiistaina Makuunista karkkia viiellä eurolla, hups.)
Tänään ois ohjelmassa kuitenkin siivoomista, tää kämppä alkaa näyttää vähän huolestuttavalta. Minun vaatekaappi on näköjään purautunu sohvalle ja olohuoneen mattoa hädin tuskin näkyy minun albumiprojektin alta. (Laitoin kuvia albumiin, mut homma on nyt vähän jäissä, kun tästä kaupungista ei löydy albumia! Ei oo ees kovat vaatimukset, haluisin vaan kierresidonnan ja mustat tai valkoset pahvisivut, mutta ei löydy.)
Sen lisäksi suunnitelmana ois pyörähtää kaupungilla, kun meillä on täällä Kajaanissa nyt semmonen markkinakatuhässäkkä menossa. Että tuhona ihmisiä pakkautuu kojumyyjien sekaan tönimään toisiaan ja menettämään hermojaan. Itehän oon tietty ekana siellä ostamassa sitä metrilakua, nii moimoi!
Karaoken lisäksi pelleilyksi meni nämä kuvat. Nainen, voitko käyttäytyä normaalisti! Ei nyt vaikuta taas kovin kypsältä. Ja siis tässä vaiheessa en ollu vielä ees aatellu alkoholia. Toki saatoin olla vielä myötätuntohumalassa töitten jäljiltä...
Minulla oli mielessä miljoona asiaa, joista kertoa teille, mutta nyt ei oo mielessä yhtään. Oon siis ollu tosi laiska, kun en oo jaksanu postailla tapahtumista reaaliajassa. No siis lähinnä en oo tehny mitään muuta kun töitä. Ja istunu kämpillä ja kironnu facebookin chattia, kun sillä on joku sensuuri päällä minun viestien kohalla. Nyt en oo ees käyny lenkillä tai mitään, koska Batman meni Tommille hoitoon viikoksi. Tähän kun lisäis vielä sipsipussin, niin ois melko hyvä setti kasassa. (Ostin tiistaina Makuunista karkkia viiellä eurolla, hups.)
Tänään ois ohjelmassa kuitenkin siivoomista, tää kämppä alkaa näyttää vähän huolestuttavalta. Minun vaatekaappi on näköjään purautunu sohvalle ja olohuoneen mattoa hädin tuskin näkyy minun albumiprojektin alta. (Laitoin kuvia albumiin, mut homma on nyt vähän jäissä, kun tästä kaupungista ei löydy albumia! Ei oo ees kovat vaatimukset, haluisin vaan kierresidonnan ja mustat tai valkoset pahvisivut, mutta ei löydy.)
Sen lisäksi suunnitelmana ois pyörähtää kaupungilla, kun meillä on täällä Kajaanissa nyt semmonen markkinakatuhässäkkä menossa. Että tuhona ihmisiä pakkautuu kojumyyjien sekaan tönimään toisiaan ja menettämään hermojaan. Itehän oon tietty ekana siellä ostamassa sitä metrilakua, nii moimoi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)