Taikanuttura

Huh, sain varmaan perjantaina jonku nestehukan. Istuin ensin pari tuntia työpaikan terassilla auringonpaahteessa (Huom! Vesilasillisella!!) ja siirryin sitten illaksi tiskin taakse palvelemaan janoisia asiakkaita. Ilmeisesti en juonu tarpeeksi, koska olin eilisen päivän tosi kipeenä. Nukuin sitten melkein koko päivän ja toivoin, että särkylääke alkais tehota. Onneks olo helpotti illaksi sen verran, että pystyin menee taas töihin.

Nukuin sitten semmoset vajaat neljä tuntia ja suuntasin serkun rippijuhlaan. Oisin ehkä muuten skipannu sen kirkko-osuuden ja levänny pitempään, mutta konfirmaatio oli Paltaniemellä vanhassa kirkossa, jossa ei kovin usein järjestetä mitään jumalanpalveluksia. (Kirkossa ei siis oo sähköjä jne.) Tulipahan nyt koettua ja todettua, että nuo kolmesataa vuotta vanhat kirkonpenkit ei ihan täytä nykyajan ergonomia-asetuksia...

En ehitny arpoa asua kovin kauaa, kun tosiaan heräsin joku nelkyviis minuuttia ennen kun porukat tuli hakemaan minua. Kiskoin sitten päälleni tuommosen melko varman valinnan, joka on muuten minun oma rippimekko. Jostain syystä en tykänny tuosta sillon niin paljon, että olisin sitä tuolloin käyttänyt enempää, kuin sen kerran. Jokin aika sitten tykästyin tuohon mekon malliin (Joka ehkä oli sillon aiemmin se ongelma...), mutta tuo väri pelotti vähän. No, nyt tuo mekko on yks lemppareista. Minusta on tullu ihan lälly.

Minusta tuo on vähän semmonen 60-luvun henkinen, joten minulla oli kunnianhimoinen tavoite saada hiukset samaan henkeen. Nostin ne aamulla päälaelle ihan kokeeksi, mutta ne jämähtivätkin siihen. Ilman mitään hiuspuuteria ja tupeerausta! Siis mitähän ihmettä!? Normaalisti vääänän tuommosta kampausta kolme tuntia, koska oon vaan niin käsi noitten hiusteni kanssa. Jouduin toki pelkäämään koko ajan, että tuo kampaus läsähtää, mut ei. Päässä on ja pysyy edelleen! (Tyhjensin tuohon häkkyrään toki kaks pulloo hiuslakkaa...)

No, vastaavasti meikin kanssa ei menny niin nappiin. Ilmeisesti väsymys paino sen verran, että se sai käden tärisemään niin, että en oo koskaan pessy eyelineria niin monesti pois ku tänä aamuna. Huh. Meinas jo palaa hermo ja meinasin painua takas peiton alle. Tsemppasin kuitenkin ja nyt on kaikki ok!

Oon saanu syödäkseni ihania herkkuruokia, mutta vähän jäi harmittaa, että en ees syöny itseeni ähkyyn! Kyllähän se vähän laimensi juhlafiilistä ja jäi vähän semmonen olo, että en sitten käyttänyt tilaisuutta hyväkseni... Mutta aika hyvin kuitenkin! Ja nyt sitten seuraavia juhlia ootellessa. (Että jos jollakin sattuu olemaan jotku kivat pippalot ja ylimääräsiä kutsuja, nii saa laittaa tulemaan!)

Minun pitäis nyt jaksaa ripustaa pyykit kuivumaan ja ehkä syödä jotain pientä. Hei oikeesti, kyllä siitä täytekakusta alkaa olla jo useempi tunti aikaa niin ihan hyvin voi olla jo kova nälkä! (Oon vähän koukussa niihin lasten vanukkaisiin ja oon ostellu taas vähän jääkaappia täyteen, hehe...) Vois taas alkaa elää vähän terveellisemmin, onneks Batman tulee mahollisesti huomenna takas kottiin, tulee taas liikuttua muutenkin ku sängystä keittiöön ja takas ja ehkä joskus töihin...

Paitsi huomenna on vielä vapaapäivä ja tämmösen rankan viikonlopun jälkeen on ok ottaa vapaapäivä superrennosti!