Minulla oli tosiaan melko ankeat juhlasuunnitelmat tälle illalle, joten ennakoin ja juhlin vähän jo viikonloppuna. (Siis olin aivan ok asian kanssa!) Sitten juttelinkin kaverin kanssa ja todettiin, että jos mentäisiin Kajaaniin. Minä ajelisin pikkusiskon luo ja kaveri nyt oli jo joka tapauksessa menossa sinne töihin, niin pääsisi minun kyydillä junan sijaan. (Joka on muuten pari kymppiä kalliimpi vaihtoehto kuin ajella autolla, laskettuna siis niin, että kuljet yksin. Nyt jos jaetaan bensat ja kaveri säästää n. 50 euroa kahden tunnin matkasta. Melko kallis hinta siitä ekologisuudesta, harmi.)
Koska olin ollu lauantaina juhlimassa pitemmän kaavan mukaan, niin eilen käytiin sitten ihan vaan hengailemassa. Lähinnä siksi, että kaverin kaverilla oli keikka Apollossa. Ei ihan mitään minun lempparimusiikkia tuo tanssimusiikki ole, ainakaan selvässä mielentilassa, mutta jotenkin tämän nykyisen elämänrytmini ansiosta seisoin narikkajonossa vielä puoli neljän aikaan.
Onneksi käytiin välillä Glorian puolella istuskelemassa. Siellä tapasin aivan ihanan mieskaksikon. Toinen kysyi minulta jotain ja kun aloin vastata, niin tyyppi alkoi puuhata jotain aivan muuta kuin kuunnella. Sitten tämän kaveri kaatoi tuoppinsa meijän pöytään ja pyydettäessä, että hän hakisi paperia, tyyppi vain totesi, ettei todellakaan meinaa hakea. Muutenkin v***uili koko ajan meille ja tuijotti minua ilkeästi. Huoh. No, vaihettiin lokaatioamme sitten melko reippaasti baaritiskin puolelle, niin eiköhän toinen näistä "herramiehistä" tullut hetken päästä sinnekin. Tiskillä olisi ollut reippaasi tilaa, mutta kaverin mielestä oli sitten oikein alkaa töniä minua päin kaveriani. Siis what. Mies oli minua ainakin päätä pidempi ja melko jykevä. Ja itsehän olen tämmöinen reilut 160-senttinen pätkä, joten heilahdin melko kevyesti päin kaveriani. Ja siis olin juonut koko illan aikana vaan kaksi drinkkiä, joten minkään humalan piikkiin ei tuota heilahtelua voinut laittaa.
Ensin ajattelin (ollessani tuohon mieheen selin) tönäisyn olleen vahinko, mutta kun hetken päästä mies ölisi selkeästi minulle jotain (ketää muita ei ollut lähimaillakaan) ja käännyin kysymään suht ystävälliseen sävyyn, että anteeksi en kuullut, niin sain naamalleni ties mitä solvauksia ja muistutuksen siitä, etteivät kaikki asiat kuulu minulle. En onneksi saanut enempää selvää, mutta ilmeisesti kuvittelin olevani ties mikä prinsessa. Ja tämän jälkeen alkoikin sitten kunnon töniminen. Lopulta mies sai tilauksensa ja hävisi. Hetkeksi. Kunnes oltiin taas pöydässä ja tämä mies alkoi vouhkata viereisen pöydän seurueelle, ilmeisesti liittyen erään seurueen jäsenen seksuaaliseen suuntautumiseen. Seurue pyysi tätä miestä luonnollisesti poistumaan, mutta sen sijaan tää herra alkoi käydä käydä ylikierroksilla ja näytti siltä, että käy kohta kaikkien kimppuun. Siinä riehuessaan heitti sitten kaljatkin minun päälle. Nice.
No, portsari onneksi sai tilanteen rauhoitettua, mutta meni vähän fiilikset tuon kyseisen parivaljakon vuoksi. Ilmeisesti joillekin on vaikea kestää "ei kiitosta". Toivottavasti tämä ilta menee vähän mukavemmissa merkeissä, Kajaani, here I come! Long time no see!
31. joulukuuta 2012
30. joulukuuta 2012
Vuosi 2012
Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
Oonpa tainnut saadakin. Lisäksi on tullu valtava kasa uusia kavereita.
Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Oon varmaan tehnyt montakin sellaista asiaa, mutta en kai mitään ns. isoja juttuja. Mutta sellaisia, mistä oon jo pitemmän aikaa "haaveillu", niin kävin Lontoossa. Ja edellisessä postauksessahan puhuin jotain odotettavissa olevasta uudesta kokemuksesta, niin kävin eilen katsomassa SM-liigaa, ja nimenomaan Kärppien pelin. Haha, oli nyt tässä päällimmäisenä mielessä...
Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Alkuvuodesta vielä seurustelin joo.
Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
Se Lontoon reissu perheen kanssa on ehottomasti yksi. Ja sitten yksi lämmin kesäyö, kun pidettiin sadetta pitsalaatikon alla. Ja kun Batmanin lääkäri totesi, että voijaan kokeilla jättää lääkitys pois ja Batmanin keho kesti sen.
Ja sitten jos oon vähän tylsä, niin tietysti se, kun kuulin että sain vakkarityöpaikan kaiken sen stressaamisen jälkeen. Ja kun kuulin, että sain vielä ylennyksenkin vielä vuoden päätteeksi.
Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En. Oon huono riitelijä, kun tulee heti huono omatunto ja muutenkin pyrin välttämään konflikteja viimeseen saakka.
| Kävin Helsingissä moikkaamassa Saraa ja Riikkaa. Pieni piristysreissu alkutalveen, jolloin olin tosi maassa johtuen kaikista vastoinkäymisistä. |
Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
Juu, varmaankin melko paljon. Tämän vuoden aikana on tapahtunu niin valtavan isoja asioita, että ois hullua väittää, ettei ne ois muuttanu minua mitenkään.
Oletko lihonnut?
Enpä usko. En kyllä harrasta painon tarkkailua, mutta sen mitä kerran vuojessa oon käyny vaa'alla näiden "aikuisvuosien" aikana, nii aina se on näyttäny samaa.
| Aloin harrastaa avantouintia. En ois koskaan kuvitellu ihastuvani tuohon lajiin, mutta niin vain kävi! |
Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
Haha, oon varmaan tosi tylsä, kun en oo saanu koskaan porttikieltoa mihinkään.
Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
Käyn elokuvissa muutenkin niin harvoin, että eipä oo tullu yksin lähettyä.
Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
Enpä oo.
| Kävin ekaa kertaa Lontoossa. Kaupungissa, joka on ollu must see -listalla pitkään. |
TURHANPÄIVÄINEN ÄLYKKYYS:
Kuka oli paras uusi tuttavuus?
En voi nimetä ketään yhtä henkilöä. Niinkun jo aiemmin taisin todeta, niin oon tutustunu tosi moneen uuteen ihmiseen tänä vuonna.
Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei kukaan läheinen, mutta monet entiset luokkakaverit saivat kyllä lapsia, mikä on ihan hirveetä! Tai siis tosi ihana asiahan se on, mutta hirveetä siksi, että oma elämä on tuossa suhteessa aivan vaiheessa...
Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei onneksi tainnut.
| Valokuvasin paljon mm. luontoa. Yksi kesän hienoimmista kuvausreissuista oli ehdottomasti reissu Hepokönkäälle. |
Missä maissa kävit?
Englannissa, en tainnut tänä vuonna ehtiä sen kummemmin mihinkään, vaikka olihan meillä kova suunnitelma pyörähtää Haaparannassa hakee nuusk... Ei vaan oikeesti siis käyvä Ikeassa.
Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012?
Haluaisin saaha tietyt asiat tässä elämässä tasapainoon. Viime vuojen stressasin ensin töitten vuoksi ja kun työasiat oli ok, niin vaivasin päätäni ihmissuhdeasioilla. Lisäksi hain viime vuonna yliopistoon, mutta pääsykokeessa jäi sitten pari pistettä uupumaan. Tänä vuonna haluaisin olla sen muutaman pisteen parempi, mikäli nyt vielä oon sitä mieltä, että se ois miun juttu... Mutta katselee nyt tätä työtilannetta.
Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012?
No en kyllä osaa sanoa yhtään! Ehkä äitin synttärit, kun se nyt on semmonen, jonka muistaa ja sen aikaan tapahtu se Lontoo.
Kärsitkö vammoista?
Jatkuvasti. Mutta en mistään lääkäriä vaatineista, onneksi.
Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Ehkä tämä tietokone, koska kitaraa ei varmaan lasketa, koska äiti makso sen ikään kuin valmistujaislahjana.
Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Ahm.. Äitin varmaan, kun se kesti minua alkuvuojen, kun jouduin asuu jonkin aikaa kotonakotona ja olin vielä töissä äitin työpaikalla.
| Tein kesällä hurjana töitä, mutta ehin onneksi välillä lepäilläkin ja nauttia elämästä. Lisäksi meille kotiin muutti Junnu pikkuinen. Vuoden suloisuus! |
Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Hah, kuinka reilua ois alakaa luettelee nimiä tässä? Kyllähän näitä oli, mutta ei siitä sen enempää.
Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Ruokaan, vuokraan, sisustukseen...
Vuoden 2012 ihmiset?
Tässä on jo ruodittu kaikki läheiset, joten ehkä tähän ois coolia vastata joku kansallisesti tai maailmanlaajuisesti merkittävä henkilö. Mutta oikeestaan en keksi ketään, kuka ois tehny erityisesti tänä vuonna jotain sellaista, että se olisi jäänyt mieleen.
Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Tavallaan ja tavallaan, työhommat stressasi vuosi sitten. Nyt on töitä, mutta muuten oonkin sitten monta kertaa enemmän hukassa nyt kuin silloin. Olin kyllä varmasti onnellisempi tuolloin, jos nyt katsotaan mielialaa yleisesti.
| Sain töitä ja asunnon Oulusta ja muutin pois Kainuusta. Paikasta, joka oli olu ollu minun koti edelliset 23 vuotta. |
Lihavampi vai laihempi?
En usko, että paino on liikahtanu kauheesti mihinkään suuntaan.
Rikkaampi vai köyhempi?
Haha, tässä varmaan tarkotetaan rahaa ja omaisuutta... Oon nyt totta kai rikkaampi, kun viime vuonna olin just valmistunu opiskelija ja nyt oon ollu kuitenkin lähes koko vuojen työelämässä.
Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Ei tule kyllä mieleen. Ehkä olisi voinu liikkua tai alkaa harrastaa jotain, tai toteuttaa itseäni enemmän tuolla valokuvauksen puolella. Mutta ei nämä oo semmosia asioita, joita ees mitenkään harmittelisin.
...entä vähemmän?
Toivoisin, että minun ei olisi tarvinnut murehtia niin monesta asiasta tämän vuojen aikana. Jos stressi ja murheet lyhentää ikää, niin tämä vuosi on kyllä vieny muutaman vuojen sieltä loppupuolelta. Oon menny niin vuoristorataa, että ensi vuojelle riittäis joku possujunakyyti.
| Hankin kaukolaukaisimen kameraan ja muiden mallien puutteessa kulutin aikaa kuvaamalla itseäni. |
Miten aiot viettää uuden vuoden?
Jos ihan vaan omassa seurassani, katsoisin vaikka leffan ja söisin jotain hyvää. Menisin sitten ajoissa nukkumaan. Ei mitään ihmeellistä siis. Juhlin vähän jo eilen, koska kaverit on töissä vuojenvaihteessa. Tai sitten jossain mökkeilemässä, mutta minulla ei nyt ollu mitään semmosta porukkaa, johon ois voinu hypätä mukaan. Ja Kainuuseenkaan en jaksa lähteä ajelee, kun just siellä kävin. Ihan hyvä näinkin.
Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mitä se olisi?
Hmm. En usko, että voisin yhtä hetkeä muuttamalla vaikuttaa tämän hetkiseen elämääni niin paljon, että se muutos kannattas tehä. Ja toisaalta, miksi lähteä ees muuttamaan niitä mitättömämpiä juttuja. Kai sille, että asiat tapahtuu, on syynsä.
Rakastuitko vuonna 2012?
En rakastunut.
Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Kun muistais vielä alkuvuojen... Mut viimesimmäksi nyt Roba. Ja nii, tietenkin Maajussille morsian! Haha..
Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En usko, että oisin ylipäätään vihannu ketään koskaan silleen oikeesti, pitemmän kaavan mukaan. Ehkä hetkellisesti oon saattanu tuntea vihaa, mutta tuskin vihannu. Joten en.
Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin säälittävän vähän, etenkin siihen nähen, että minun piti alottaa lukemisharrastus kun muutin Ouluun. No, yksi, joka ainakin jäi mieleen, niin Katja Ketun Kätilö. Tykkäsin Ketun omaperäisestä kirjotustyylistä ja lisäksi se, että kirjan aihe liittyy Suomen historiaan, ja vieläpä sotahistoriaan, niin varmasti vaikutti myös.
...entä musiikillinen löytö?
Hmm. En tiijä löysinkö mitään erityistä. Tykkäsin valtavasti Vain elämää -sarjan biisien uudelleenversioinneista ja monet ikään kuin heräs henkiin minulle. Ja joku Jari Sillanpää, jota en ois voinu ikinä kuvitella kuuntelevani, niin alkoikin kuulostaa mainiolta, kun se esitti muitten biisejä. Tai Katri Helena. Tai Cheek, josta en ennen välittäny yhtään, nii veti jonku puhelinlangat laulaa niin makeesti, että ei järkee!
Mitä teit syntymäpäivänäsi?
No en ees muista. Yleensä en tee mitään erikoista, käydään syömässä perheen kanssa tai juuaan lasit viiniä tms. jos satun olemaan kotona. Näky olevan tiistai, joten olin ihan vaan töissä varmaankin. (Jep, tarkistin, käytiin makkaranpaistoretkellä töissä. Tosin käytiin näköjään myös Kajaanissa ravintolassa perheen kanssa!)
Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
En oo kyllä ihan varma, että oonko ylipäätään pysyny järjissäni ollenkaan... Mutta jos nyt jotain pitää sanoa, niin varmaan se, että minulla on työt. Oon nyt tosi tylsä, mutta se on tänä vuonna ollu se juttu, mihin oon voinu tarrautua ja mikä on saanu ne ikävät asiat hetkeksi unohtumaan. Vaikkakin välillä töiden puute on meinannu viedä ne viimesetkin järjen rippeet.
28. joulukuuta 2012
Painia oven kanssa
Kukkaan muu ei oo kyllä yhtä sählä kun minä. Juoksin toissayönä töissä oveen pahki ja sen seurauksena puolet habasta oli mustana ja aivan kosketusarkana. Huokailin jo facebookissa, että onneks on tämmönen talvikausi, ettei tuu pahemmin t-paitoja ja toppeja käytettyä. Ois nimittäin oikeesti tosi hauskaa selittää kaikille, että no siis oikeestikki kävelin päin ovea...
Pahin tummuus on jo hävinny, parhaimman näkönen mustelma se oli tänä aamuna. (Ja sitä paitsi näköjään rajailin alaosan koko komeudesta pois...) Nyt se on jo alkanu vihertää ja ei näy kuvassakaan niin upeena mitä on luonnossa. Mut tuhokipee se on edelleen!
Viime yö olikin sitten tältä erää minun viimeinen, vuojen vaihteen kun siirryn tekemään päivää vähän muissa tehtävissä. Ihan hyvä vaan, alkoi nimittäin olla sen verran väsynyttä tuossa viimeisessä yössä, että onnistuin sohimaan itelleni kolme haavaa. Enkä ees tiijä mistä ne tuli. En oo mielestäni aina ollu tämmönen koheltaja, mutta toisaalta en oo ennen yötöitä nukkunutkaan joka yö kellon ympäri tai vaihtoehtoisesti kolmia päiväunia.
Toisaalta en oo ikinä koskaan ennen ostanu energiajuomaa, mut viimesien yövuorojen kunniaksi ajattelin testata. Kyllähän se piristi toki kevyesti, (En uskaltanu ees juua koko pulloo kerralla näin noviisina.) mutta mitään pärinöitä se ei aiheuttanu. Mikä pettymys. Ehkä ens kerralla kokeilen ostaa ESsiä, ehkä se pärisisi paremmin..?
Loput tuosta energiajuomasta joinkin sitte tänään vapaapäivän kunniaksi. Yritän nyt kääntää rytmiä niin, että herään jo aamupäivästä, joten en menny sitte nukkumaan ollenkaan, mitä nyt yhet tunnin päikkärit vetäsin tuossa ensiavuksi. Eli käytännössä oon nyt valvonu yli vuorokauden.
Minulla oli aikomuksena siivota ja etenkin tiskata täällä tänään, mutta no, arvatenkin tuo sohva on jumittanu minut melko tiukkaan kiinni. Ainoo mitä tein, niin treenasin nopsaa ja venyttelin vähän, koska oon ollu viime aikoina niin laiska tuon asian suhteen. Meinaa nimittäin taas selkä vähän vihotella treenittömän kauden jälkeen. Ei kiva.
Huomenna meinaan olla kuitenkin aktiivisempi ja raahautua ihmisten ilmoille. Tajusin just, että tartten uuden kalenterin ja lisäksi voi olla, että oon huomenna yhtä uutta kokemusta rikkaampi! Tämä suunnitelma on tosin vielä vähän auki, katotaan vireystiloja jne. Mutta ainakin lupaan poistua tästä kämpästä!
26. joulukuuta 2012
Hiukan joulua
Kerroinkin jo aiemmin, että minun joulu on tänä vuonna hieman tynkä. Vietin aattoaamun kotona Kainuussa. Ehdin olla mukana kuusen koristelussa, syödä jouluruuan ja avata pari pakettia. Sitten ajelinkin jo Ouluun ja töihin. Olin kuitenkin ollu tosi kilttinä, pakettien määrästä päätellen. Sain nimittäin vielä mukaanikin säkillisen lahjoja. Availin niitä sitten illan ja vietin omaa joulua. Tosin jouluvalojakaan en jaksanut laittaa päälle... Muuten aika onkin kulunut nukkuessa, tänäänkin heräsin vasta tuossa hetki sitten. Ajastelin jo kelloa, että olisin nukkunut vielä jonku tunnin lisää, mutta onneks äiti soitti ja totesin, että ehkä tästä olisi jo aika nousta.
Nappailin joululta ihan vaan muutaman kuvan, sen mitä siinä aattoaamuna ehdin. Ja äsken kuvailin nuita lahjakasoja. Olkoon tämä minun se "virallinen joulupostaus", mikä joka blogissa kuuluu olla. Huomenna maailma palaa taas arkeen, minä teen vielä vähän töitä ja vetäydyn sitten viikonlopuksi ja vuodenvaihteeksi vapaalle. En oo vielä tietoinen tulevasta ohjelmasta, tällä hetkellä vaikuttais vahvasti siltä, että ostan vaan paketin nakkeja ja perunasalaattia ja syön niitä. Ehkä ostan myös viinipullon ja pussin sipsejä. Saa nähdä.
Junnun eka joulu. Kuusi kiinnosti kauheesti, paketeista pikkunen ei niinkään vielä ymmärtänyt, vaikka nuo isommat pojat niitten perässä vaahtosivatkin...
Tänä vuonna jätin kuusenkoristelun Helille. Kompensoin sitä, että joskus pienempänä olin kauhee isosisko ja koristenatsi, enkä antanu Helin ripustaa yhtäkään koristetta kuuseen. Tai jos annoin, niin vaan tarkkaan valitun koristeen ja tarkkaan valittuun paikkaan. Ja saatoin korjailla koristelua myös jälkeen päin...
Sain lahjaksi oikeestaan kaiken, mitä olin toinut. Eli sähköhammasharjan ja astioita. Ja lisäksi jo perinteeksi muodostuneen lahjan, The Body Shopin body buttereita. Tällä kertaa Heliltä ja ihan useemman kappaleen! Ihan huippuja näin talvisaikaan tuon jämäkän koostumuksensa ansiosta. Kuivat kädet kiittää! Ja isältä sain työkalupakin sisältöineen. Hiukan uskottavampaa, kuin minun nykyinen "työkalupakki", eli tuommoinen kukkakuvioitu vasara, jonka saa purettua ruuvimeisseliksi...
Lisäksi sain kalligrafia-oppaan ja kyniä. En olekaan aikoihin saanut kuvisjuttuja, ennen sain jotain joka vuosi. Valokuvaus on vähän vienyt tilaa tuolta harrastukselta. Mutta ehkä nyt saan taas uutta innostusta tuohonkin puoleen. Sitten tietty sain suklaata sen verran, että en oo vieläkään saanu syötyä suklaajoulukalenterini neljää viimeistä luukkua. (Olin ne päivät siellä Kainuussa ja kalenteri Oulussa ja takaisin tullessani oon ollu vähän täynnä tuota makeeta..) Ja vielä vaikka mitä muuta, mutta oon jo levitelly kaiken ympäri kämppää, joten jääköön osa lahjoista salaisuudeksi!
Nappailin joululta ihan vaan muutaman kuvan, sen mitä siinä aattoaamuna ehdin. Ja äsken kuvailin nuita lahjakasoja. Olkoon tämä minun se "virallinen joulupostaus", mikä joka blogissa kuuluu olla. Huomenna maailma palaa taas arkeen, minä teen vielä vähän töitä ja vetäydyn sitten viikonlopuksi ja vuodenvaihteeksi vapaalle. En oo vielä tietoinen tulevasta ohjelmasta, tällä hetkellä vaikuttais vahvasti siltä, että ostan vaan paketin nakkeja ja perunasalaattia ja syön niitä. Ehkä ostan myös viinipullon ja pussin sipsejä. Saa nähdä.
Junnun eka joulu. Kuusi kiinnosti kauheesti, paketeista pikkunen ei niinkään vielä ymmärtänyt, vaikka nuo isommat pojat niitten perässä vaahtosivatkin...
Tänä vuonna jätin kuusenkoristelun Helille. Kompensoin sitä, että joskus pienempänä olin kauhee isosisko ja koristenatsi, enkä antanu Helin ripustaa yhtäkään koristetta kuuseen. Tai jos annoin, niin vaan tarkkaan valitun koristeen ja tarkkaan valittuun paikkaan. Ja saatoin korjailla koristelua myös jälkeen päin...
Sain lahjaksi oikeestaan kaiken, mitä olin toinut. Eli sähköhammasharjan ja astioita. Ja lisäksi jo perinteeksi muodostuneen lahjan, The Body Shopin body buttereita. Tällä kertaa Heliltä ja ihan useemman kappaleen! Ihan huippuja näin talvisaikaan tuon jämäkän koostumuksensa ansiosta. Kuivat kädet kiittää! Ja isältä sain työkalupakin sisältöineen. Hiukan uskottavampaa, kuin minun nykyinen "työkalupakki", eli tuommoinen kukkakuvioitu vasara, jonka saa purettua ruuvimeisseliksi...
Lisäksi sain kalligrafia-oppaan ja kyniä. En olekaan aikoihin saanut kuvisjuttuja, ennen sain jotain joka vuosi. Valokuvaus on vähän vienyt tilaa tuolta harrastukselta. Mutta ehkä nyt saan taas uutta innostusta tuohonkin puoleen. Sitten tietty sain suklaata sen verran, että en oo vieläkään saanu syötyä suklaajoulukalenterini neljää viimeistä luukkua. (Olin ne päivät siellä Kainuussa ja kalenteri Oulussa ja takaisin tullessani oon ollu vähän täynnä tuota makeeta..) Ja vielä vaikka mitä muuta, mutta oon jo levitelly kaiken ympäri kämppää, joten jääköön osa lahjoista salaisuudeksi!
23. joulukuuta 2012
Joulupukin pikkuapuri
Käytiin tänään naapurissa kylässä ja Batman oli sillä aikaa vetässy hedelmäkakun naamaansa. Rangaistukseksi puin sitten Batmanille tonttuvaatteet ja otin parit joulukuvat. Lähinnä Facebookiin ladattavaksi, koska olin tänä vuonna laiska enkä lähettänyt yhtään oikeaa joulupostikorttia. (Fb:n versio oli hieman ankeampi ja laitoin sitten kuvaan otteen kappaleesta Hei tonttu-ukot hyppikää. "Hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä.")
Täällä blogissa mennään kuitenkin vähän positiivisemmalla kuvalla, vaikka ei tämäkään mikään riemunjulistuskuva olekaan. Siitä viis, ihanaa joulunaikaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)