Ei päätä eikä häntää

Oho, olipa nopee viikonloppu. Perjantaista en muista mitään. (Paitsi sen verran, että olin kyllä ihan selvinpäin, ettei tule nyt mitään väärinkäsityksiä jne.) Lauantaina heräsin 05:05 ja olin koko päivän ulkona vesisateessa. (Tai istuin autossa, mut kuitenkin.) Sunnuntaina heräsin 06:01 ja olin taas koko päivän ulkona. (Onneks ei satanut vettä.) Illalla kuulin, että minulla ei olekaan oletettua kyytiä Kajaaniin. Bussi ja Batman ei kuulostanut kovin houkuttelevalta yhdistelmältä, joten otin vähän omaa lomaa. Aattelin nukkua pitkään ja joo, heräsin sitten viimeisen kerran kaheksan aikoihin. (Eka heräsin kuuden aikoihin, kun isä lähti metälle, toisen kerran heräsin seitsemän aikoihin, kun äiti lähti töihin.) Mikä minua vaivaa?!

Nyt minuu laiskottaa kauheesti. Tein just rankan kävelylenkin rantaan ja takaisin. (Matkaa tulee yhteensä noin 600 metriä, eli aika paljon.) Otin kameran mukaan, koska siellä oli ihan valtavasti usvaa. Korostan sanaa "oli". Ehin ottaa ehkä kaksi kuvaa ja huomasin, että usva oli hävinnyt. Just hienoo, että oon hengannu tässä koko aamun tekemättä mitään ja kun sitten lopulta päätän raahata itseni rantaan, usva katoaa samalla sekunnilla.

Onko tää jotain sinilevää? Todennäköisesti on ja saan kohta järkyttävän ihottuman ja mitä vielä. Ei meillä päin tämmösii kuuluis olla. Ei tää ees oo yhtään kiva kuva vaikka eka niin mietin. Seuraavaksi lopetan tämän ääneen ajattelemisen. Tai ääneen kirjoittamisen. Eikun siis ajatusten kirjoittamisen. Ois tosiaan voinu nukkua vähän enemmän.

Batman ei juokse pellolla, vaan meijän rannalla. Tuohon on makee levittää huopa ja alkaa ottaa aurinkoo. Ensi kesää odotellessa.

Tulipa säälittävä postaus. En ois ees julkassu tätä, ellen ois postannu edellisen kerran joskus aikoja sitten. Tai sitten voisin julkaista tämän ilman näitä tekstejä, joitten takii tuun repimään vielä joskus itseltäni hiukset päästä. Mutta koska oon käyttäny tähän postaukseen aikaa jo useemman minuutin, en ala deletoimaan kaikkee.

Leijaan ehkä vieläkin jossain unen ja valveillaolon rajamailla, mutta ehkä tää tästä vielä...