Kohtalo osaa olla toisinaan niin julma. Batman sairastuu johonkin yliharvinaiseen tautiin ja samaan aikaan minulla käy tuuri mekon kanssa. Katsoin jotain kolme viikkoa sitten Citymarketissa, että oispa kiva mekko, mut nyt just ei oo rahaa. Ja kun menin nyt Cittariin, niin kyseistä mekkoa oli jäljellä yksi kappale ja juuri minun kokoani. Ei niin vaan käy. Normaalisti. Välillä tekis kyllä mieli sanoa pari valittua sanaa tuosta, että miten sitä onnea pitäis tähän elämään jakaa...
Oon kuitenkin nyt itkenyt lähestulkoon sen viikon ja tullut siihen jotopäätökseen, että Batmanin tilanne ei oo juurikaan parantunut sen ansiosta. Tai sitten on sama lopettaa lääkitys ja jatkaa pelkällä itkulla. Että josko sitä välillä ilmottelis itestään täälläkin. Ei tää viikko nyt aivan toivoton oo ollu. Kaiken murheen keskellä käyttiin katsomassa stand uppia, oli hauskaa. Eilen pidettiin leffailta, sekin oli ihan hauskaa, vaikka leffa oli joku niin läppä. Minua jaksaa huvittaa myös se, että me ostetaan kasseittain kaikkee herkkuruokaa, mut kaikki menee Batmanille. Ite syödään lihapiirakkaa pelkällä ketsupilla, koska juusto oli homeessa. Ja itse asiassa, se ketsuppikin loppuu ihan just. Hah hah. Okei, syödään myös sipsejä ja karkkeja. Se yhdistettynä yhtäkkiä romahtaneeseen liikunnan määrään, nii hyvä tulee.
9. huhtikuuta 2011
8. huhtikuuta 2011
Yön mustavalkoinen ritari
Hurjasti kiitoksia kaikista ihanista tsemppiviesteistä! Ne on todellakin tullut tarpeeseen. Ollaan tällä viikolla käyty kolmesti eläinlääkärissä plus kaikki puhelut siihen suuntaan, ja voisin sanoa, että tuo on melko hyvin suhteessa stressin määrään. Lupasin kertoilla meijän tilannetta, ja nyt oon saanu vähän lisäinfoa.
Batmanilla oli siis pari viikkoa sitten ihan harmiton napatyräleikkaus, joka on ollut tiedossa jo pennusta saakka. Tai no, sen piti olla harmiton. Jostain syystä leikkaus ja sen jälkeinen antibioottihoito laukaisivat Batmanin kehossa autoimmuunin hemolyyttisen anemian, eli suomeksi sanottuna Batmanin oma elimistö alkoi jostain syystä tuhota omia punasolujaan. Tauti on ilmeisesti todella harvinainen, sillä kukaan ei esimerkiksi ollut puhunut meille tällaisesta mahdollisuudesta ennen leikkausta. Käytännössä tauti ilmeni todella voimakkaana väsymyksenä, mitä ei ollut vaikea havaita, Batman kun on normaalisti ylivilkas bordercollie. Lopulta tajuttiin, että väsymys ei ole ohimenevää ja otettiin yhteys lääkäriin. Pikkuinen otettiin vastaan jo samana päivänä ja sen jälkeen ollaan otettu verikokeita ihan urakalla.
Tänään käytiin eläinlääkärillä, joka onneksi totesi saman kuin me: Batmanin vointi on parantunut rankalla lääkekuurilla sen verran, että pelättyä verensiirtoa ei toistaiseksi aleta tehdä. Operaation suuruudesta kertoo se, että niitä tehdään vain Helsingissä yliopistollisessa eläinsairaalassa. Toistaiseksi siis saadaan hengähtää hiukan. Jatkoa en tällä hetkellä halua ajatella. Todennäköisesti tullaan olemaan lääkityksellä koko loppuelämä ja sydämeen on tullut jonkinlainen vika, jonka vakavuudesta en tiedä tarkemmin ja mitä kaikkea vielä. Se, että joudutaan luopumaan Batmanin lempparista, agilitystä, on pienin murhe. Tällä hetkellä sitä toivoo vain, että koira toipuu sen verran, että pystyy elämää normaalia kotikoiran elämää mahdollisimman kauan ja kärsimättä.
En ala kaunistella totuutta, koska en näe siihen mitään syytä. Tällaista sattuu ja näiden kanssa pitää pystyä elämään, niin vaikealta kuin se välillä tuntuukin. Joskus se vaan osuu omalle kohdalle. Kyllä me pärjätään ja Batman tsemppaa tosi urheasti!
Yksi juttu vielä... Jos teillä on koira, joka täyttää verenluovutukseen vaadittavat kriteerit ja teillä on tilaisuus ja mahdollisuus luovuttaa verta, niin tehkää se! En ole itse aiemmin ajatellut asiaa sen kummemmin, mutta tämän kaiken keskellä asiaa pohtiessani tein lupauksen, että kävi tässä Batmanin kanssa miten tahansa, niin tulevaisuudessa minun mahdolliset luovutuskelposet koirat kyllä tulee luovuttamaan verta, jos vaan tilaisuus tulee.
Batmanilla oli siis pari viikkoa sitten ihan harmiton napatyräleikkaus, joka on ollut tiedossa jo pennusta saakka. Tai no, sen piti olla harmiton. Jostain syystä leikkaus ja sen jälkeinen antibioottihoito laukaisivat Batmanin kehossa autoimmuunin hemolyyttisen anemian, eli suomeksi sanottuna Batmanin oma elimistö alkoi jostain syystä tuhota omia punasolujaan. Tauti on ilmeisesti todella harvinainen, sillä kukaan ei esimerkiksi ollut puhunut meille tällaisesta mahdollisuudesta ennen leikkausta. Käytännössä tauti ilmeni todella voimakkaana väsymyksenä, mitä ei ollut vaikea havaita, Batman kun on normaalisti ylivilkas bordercollie. Lopulta tajuttiin, että väsymys ei ole ohimenevää ja otettiin yhteys lääkäriin. Pikkuinen otettiin vastaan jo samana päivänä ja sen jälkeen ollaan otettu verikokeita ihan urakalla.
Tänään käytiin eläinlääkärillä, joka onneksi totesi saman kuin me: Batmanin vointi on parantunut rankalla lääkekuurilla sen verran, että pelättyä verensiirtoa ei toistaiseksi aleta tehdä. Operaation suuruudesta kertoo se, että niitä tehdään vain Helsingissä yliopistollisessa eläinsairaalassa. Toistaiseksi siis saadaan hengähtää hiukan. Jatkoa en tällä hetkellä halua ajatella. Todennäköisesti tullaan olemaan lääkityksellä koko loppuelämä ja sydämeen on tullut jonkinlainen vika, jonka vakavuudesta en tiedä tarkemmin ja mitä kaikkea vielä. Se, että joudutaan luopumaan Batmanin lempparista, agilitystä, on pienin murhe. Tällä hetkellä sitä toivoo vain, että koira toipuu sen verran, että pystyy elämää normaalia kotikoiran elämää mahdollisimman kauan ja kärsimättä.
En ala kaunistella totuutta, koska en näe siihen mitään syytä. Tällaista sattuu ja näiden kanssa pitää pystyä elämään, niin vaikealta kuin se välillä tuntuukin. Joskus se vaan osuu omalle kohdalle. Kyllä me pärjätään ja Batman tsemppaa tosi urheasti!
Yksi juttu vielä... Jos teillä on koira, joka täyttää verenluovutukseen vaadittavat kriteerit ja teillä on tilaisuus ja mahdollisuus luovuttaa verta, niin tehkää se! En ole itse aiemmin ajatellut asiaa sen kummemmin, mutta tämän kaiken keskellä asiaa pohtiessani tein lupauksen, että kävi tässä Batmanin kanssa miten tahansa, niin tulevaisuudessa minun mahdolliset luovutuskelposet koirat kyllä tulee luovuttamaan verta, jos vaan tilaisuus tulee.
5. huhtikuuta 2011
Pieniä huolia
Oon pahoillani tästä hiljaisuudesta, jonka lopusta en osaa vielä sanoa. Viikonlopun olin siis mökillä töissä. Batman oli kotona hoidossa ja meni siellä ollessaan melko huonoon kuntoon. Soitin heti aamulla eläinlääkärille ja ollaan nyt ravattu eläinlääkärillä molempina päivinä, nyt katsellaan miten jatkossa.. Tilanne on vähän auki vielä, mutta mistään pikkujutusta tässä ei ole kyse, joten ajatukset ovat melko lailla muualla kuin blogin puolella. Tiedän, että monia teistä kiinnostaa Batmanin vointi, joten laittelen kuulumisia kun tiedän tilanteen kehittymisestä paremmin.
Palailen, kun ajatukset ovat sen verran kasassa, että se on järkevää. Toivokaa te ihanat siellä parasta, jospa pikkuinen saadaan pian niin terveeksi kuin se tässä tilanteessa on mahdollista!
2. huhtikuuta 2011
Käsiveska
Veska on ehkä typerimmän kuuloinen sana, vaikkakin söpö. Blogeissa kiertelee paljon näitä käsilaukun sisältö -postauksia ja koska minulla on tää teema tässä nyt päällä, nii täytyy pysyä trendissä mukana! (Oikeastaan idea tähän lähti siitä, kun laukku alkaa olla niin täynnä tavaraa, ettei sieltä löydä enää mitään tarvittavaa.)
Minulla on oikeestaan vaan yksi käyttölaukku, koska en jaksa vaihtaa päivittäin noita tavaroita laukusta toiseen ja jos vaihdan vaan ne tarvittavat, niin osa jää tietenkin puuttuu. Toi on joku tosi kätevä väri niiku valkonen, mutta muuten kiva ja maksoi aikoinaan varmaan aika tasan kympin Seppälän alessa. Sitten tarvittaessa käytän pienempiä laukkuja, mutta vain hätätilanteissa, joihin toi valkoinen ei sovellu.
Laukun sisältö lähes tulkoon kokonaisuudessaan. Muutamia kampanjapinssejä ja -karkkeja, penaali, kalenteri, avaimia... Teippirulla käytän ihan liian vähän tarpeeseen nähden ja hiuslakkaa en tajua, koska en sitä käytä about koskaan. Lisäksi löytyy kasa kuitteja ja muuta roskaa. Peili, lääkkeitä ja henkilökohtainen hygienia -kategoriaan lukeutuvia juttuja, lompakko. MP3-soitin ja varaparistoja, tosin en kuuntele tuolla musiikkia juuri koskaan, käytän kuulokkeita töissä kun tarvitsee katsella tai kuunnella koneelta jotain. Lisäksi tuolla kulkee mukana jotain ikivanhoja passikuvia ja pinnejä ja mitä kaikkee!!
Tänään spesiaalijuttuina oli noi jotku Tommin äidin rakennuspiirrustukset (lol?) ja liput ensi viikolle Suureen Stand Up -kiertueeseen. Että se legenda naisten pohjattomista käsilaukuista ei tässä vaiheessa vaikuta ollenkaan pelkästään huuhaalta... Ja hei, minä omistan sellaisen!!
Minulla on oikeestaan vaan yksi käyttölaukku, koska en jaksa vaihtaa päivittäin noita tavaroita laukusta toiseen ja jos vaihdan vaan ne tarvittavat, niin osa jää tietenkin puuttuu. Toi on joku tosi kätevä väri niiku valkonen, mutta muuten kiva ja maksoi aikoinaan varmaan aika tasan kympin Seppälän alessa. Sitten tarvittaessa käytän pienempiä laukkuja, mutta vain hätätilanteissa, joihin toi valkoinen ei sovellu.
Laukun sisältö lähes tulkoon kokonaisuudessaan. Muutamia kampanjapinssejä ja -karkkeja, penaali, kalenteri, avaimia... Teippirulla käytän ihan liian vähän tarpeeseen nähden ja hiuslakkaa en tajua, koska en sitä käytä about koskaan. Lisäksi löytyy kasa kuitteja ja muuta roskaa. Peili, lääkkeitä ja henkilökohtainen hygienia -kategoriaan lukeutuvia juttuja, lompakko. MP3-soitin ja varaparistoja, tosin en kuuntele tuolla musiikkia juuri koskaan, käytän kuulokkeita töissä kun tarvitsee katsella tai kuunnella koneelta jotain. Lisäksi tuolla kulkee mukana jotain ikivanhoja passikuvia ja pinnejä ja mitä kaikkee!!
Tänään spesiaalijuttuina oli noi jotku Tommin äidin rakennuspiirrustukset (lol?) ja liput ensi viikolle Suureen Stand Up -kiertueeseen. Että se legenda naisten pohjattomista käsilaukuista ei tässä vaiheessa vaikuta ollenkaan pelkästään huuhaalta... Ja hei, minä omistan sellaisen!!
1. huhtikuuta 2011
Casual friday
Jes, lopultakin päivä, jolloin se hame oli järkevä ratkaisu! Yritän olla sikanopee ja ajastaa huomiselle tätä samaa naisellisuusteemaa mukailevan postauksen, mutta ylättävien aikataulumuutosten vuoksi minulla onkin odotettua enemmän kiire. Ja pakkaaminen nyt menee aika lailla postaamisen edelle, kun en ilman vaatteita kehtaa lähteä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)