Takinkääntötemppu

Mutta onneksi minun takissa on nätti helmenvalkoinen vuori. Saatoin tuossa joku aika sitten mainita, että en kauheesti jaksa Instagram-päivityksiä blogeissa. Selaan ne läpi tosi nopsaa, koska monissa tapauksissa oon nähny ne jo siellä Instagramin puolella ja muutenkin. Suttusia pikkukuvia naamasta, kahvikupista tai koirasta. (Ja siis en mitenkään tarkoita loukata tai arvostella ketään, koskapa oma Instagramini on täynnä juurikin tuota.) Otin tänään kuitenkin omasta mielestäni tosi kivan kuvan juurikin Instagramia ajatellen, niin kun nykysin otan jokaisen puhelinkuvani. Katsoin sitä ja paria muuta isompana koneella ja totesin, että ei ne kaikki kuvat hullumpia ole ollenkaan ja monissa se huonolaatuisuus ei edes häiritse. Joten miksi en jakaisi omasta mielestä valokuvauksellisimpia myös täällä, koska jonkinlaiseksi valokuvausblogiksi tätä väitän.

Tämän postauksen saa siis skipata ihan luvan kanssa!

Auton aurinkosuojien peilit hyötykäytössä.

Kevätfiilistelyä parvekkella.

Suomi -USA -matsin ensimmäinen erätauko ja naapurin hermosavut. 

Romanttinen äitienpäivänkävely Nallikarissa. (En oo valitettavasti itse kuvassa.  Enkä niin romanttinenkaan.)

Kuvia siis on koko minun puoli-vuotiselta Instagram-historialtani, että puolen vuoden päästä sitten uudestaan, mikä tämä ei saa täyttä tyrmäystä. Minun puhelin ei tosiaankaan oo mikään tekniikan ihme, todella vähä-älyinen puhelin älypuhelimeksi, joten laatukaan ei tosiaan päätä huimaa. Mutta tosiaan, mitäs tykkäsitte tällaisesta vaihtoehtoisesta valokuvapostauksesta? 

P.s. Esikatselen tätä vieläkin jatkuvasti ja arvon, että julkaisenko vai laitanko sittenkin roskakoriin... Ehkä nyt vaan julkaisen ja meen soittamaan äitille äitienpäiväpuhelun! Ihanaa äitienpäivää kaikille, jotka kokevat päivän sankareihin kuuluvansa!

Tyhmä, ruma, läski ja teinipissis

Semmonen päivä tänään. Siis semmonen ihan perus, mutta jostain syystä jo heti aamusta peilistä katsoi joku etäisesti jopa Frankensteinin hirviötä muistuttava otus. Nukuin huonosti ja liian vähän. Oma vika, en malttanut mennä ajoissa nukkumaan, koska piti katsoa Viidakon tähtöset. Ja sitten aamuvuoroon. Ai jai. Iltapäivällä vilkaisin sen kaiken kiireen keskellä peiliin ja totesin, että no eipä oo ainakaan aamusta parantunut. Kajalit oli levinny silmäluomelle.

Tosin itsetunto sai hieman boostausta kun kaupan kassa oli taas vaihteeksi flirttipäällä. Tai saattoihan se olla jotain ivallistakin hymyä ja se pitkä katse johtui ehkä jostain räkäpallosta naamassa. Todennäköisesti jälkimmäistä, nyt kun jälkeen päin mietin.

Rankan kuntokuurin päätteeksi pidin eilen lepopäivää, eli söin pitsaa ja jäätelöä. Ja karkkiakin kävin ostamassa. Ja minun maha kun ei nyt oikein osaa päättää että eikö se nyt pidä niistä hiilareista vai mikä tässä hommassa mättää, niin olo oli sitten kuin kirkkaanpunaisella ilmapallolla. Tänään oli sitten tarkoitus skarpata, mutta tuo jääkylmä vesisade ei oikein napannut sen kummemmalle lenkille. Kiersin sitten pari korttelia ja olin jo aivan kohmeessa. Ja totesin, että tähän konkurssiin on sama vetästä vaikka puoli litraa jäätelöä ja lasi viiniä. Tässä miehekkäästi jääkiekkoa katsellen...

Ja ai niin, en tiijä pitäiskö itkeä vai nauraa. Istuttiin parin kaverin kanssa Rotuaarilla Suomi - USA -pelin jälkimainingeissa, kun paikalle pamahti pari arviolta semmosta just ja just kakskymppistä miehen alkua. (Päättelin ulkonäöstä ja käytöksestä.) Toinen horjui sitten siihen viereen kyselemään, että mahtuisko tähän istumaan. Ja kyllähän siihen näköjään mahtui, vaikka me nätisti sanottiin, että ei siihen oikein sovi. No, ei tässä vielä mitään, ihan normaalia settiä. Alettiin siinä sitten tehä lähtöä, kun tämä toinen kaveri horjuu paikalle puhelimessa puhuen. "No joo, se tuossa yrittää iskeä jotain viisitoistavuotiaita teinipissiksiä..."

Siis. Tiijän, että näytän nuoremmalta, mitä oikeesti oon, mutta 15-vuotias ja erityisesti tuo teinipissis särähti korvaan. Mietin tässä jo, että mitä oon tässä maailmassa tehnyt väärin, että näytän teinipissikseltä?!

No, siinä lähtiessäni totesin pojille vaan, että no, ihan kiva arvio, mutta meni vajaat kymmenen vuotta huti. Siihen se jäi epäuskoisena tuijottamaan meitä, ja pystyin lukemaan huulilta hämmentyneen laskutoimituksen tuloksen. Kak-si-kym-men-tä-vii-si vuot-ta. Sinne jäi pojat nuolemaan näppejään, kun nämä hetkessä teinipissiksistä puumiksi vanhentuneet naiset katosivat parempaan seuraan.

Randomeita kuvia ahkeralta päivältä

Olin eilen aivan mielettömän ahkera, johtui varmaan auringosta. Minun piti postata tännekin, mutta tunnit loppuivat totaalisen kesken! (Oon kuitenkin ollut viime aikoina melko aktiivinen tuolla Instagramin puolella, löytyy siis nimimerkillä suvipy!)

Miksi nämä kampauskuvat näyttävät esim. Pinterestissä aina niin hyviltä, mutta ite saan aikaan vaan
epämääräistä suttua... No, kuva on joka tapauksessa parin päivän takaa ja isketään se nyt tähän alkuun kun pyörii tuolla kansioissa.

Mutta eiliseen. Heräsin siinä yheksän pintaan ja pinkaisin saman tien tunnin juoksulenkin. Kymmenen jälkeen imuroin, makuuhuoneen kahdesti, vaihdoin vuodevaatteet ja luutusin koko kämpän. Opettelin puhdistamaan kameran kennon, lopultakin. Sain jo joululahjaksi välineet kyseiseen hommaan, mutta on vähän jäänyt. Nyt siellä alkoi olla jo pienen kissan kokoisia roskia. Samalla hankasin puhdistusaineella myös kaikki objektiivit läpi. Ja imuroin kameralaukun.

Oisin hengannu mielelläni parvekkeella, mutta ehdin tekemään siellä vain pikaisia pyrähdyksiä, koska oli vähän tuota hommaa. Hain vaan välillä pienet aurinkoenergiat ja takasin työn ääreen.

Kaivoin ompelukoneen esiin kaapin nurkasta ja tein kaikki rästiompelut kuntoon. Ompelin kahdet verhot ja lyhensin yhdet housut. Keittiö sai vähän kesäilmettä, kun vanhat, entisen asukkaan tänne jättämät tunkkaisen harmaat norsuverhot saivat väistyä pinkkien kukkaverhojen tieltä. Jos olisin tehnyt tämän jo aikoja sitten, niin olisinko viihtynyt keittiössäni paremmin...

Oon ostanu salikengät ehkä viisi vuotta sitten ja salihousut ostin nyt talvella. Kumpaakaan en ollut käyttäny ennen eilistä. Ja tästä minun asunnolta on kuitenki matkaa tuohon lähisalille huikeet sata metriä. Ja on vielä tosi hyvä ja edullinen kaupungin kuntosali, ettei tarvitse myydä sieluaan millekään firmalle, että pääsee treenaamaan.

Olin ajatellu, että ostan sen kertalipun, ettei mene liian vakavaksi tuo homma, mutta yhtäkkiä minulla oli kädessä kymmenen kerran sarjalippu! Onneksi kuitenkin pistin järjen äänen kehiin siinä vaiheessa, kun Rede mainitsi kuukausilipun. Hyvänen aika ja jotain rajaa, kiitos tuon juoksuharrastuksen, minun lempparifarkut ei mee enää pohkeiden takia jalkaan. (Heli, tarviitko hyviä ja kalliita farkkuja..?)

Lisäksi laitoin taas halloumisalaattia. Oon nyt koukuttunu tuohon halloumiin, syön sitä nykyään joka päivä. Katotaan millon tulee halloumiöverit... Niinkin yksinkertaista, kuin juuston lisäksi kurkkua, kirsikkatomaatteja, lehtisalaattia ja kastikkeeksi vähän turkkilaista jugurttia, niin parempaa saa hakea!

Pesin eilen myös pari koneellista pyykkiä ja tiskasin. Illaksi olin sopinut ne terassikauden avajaiset, mutta siirrettiin ne sitten kisastudioon Suomi -USA. Minun piti käydä ennen sitä vielä kaupungilla, mutta no enpä ehtinyt. Fiksuna sitten ajattelin hoitavani sen tänään, mutta hiton arkipyhät. Unohdin. No, ehkä maanantaina sitten.

Viininmaistajaiset

Alan olla huippuväsynyt. Oon nyt kikatellu puoli tuntia tälle ja suunnitellu kaverin kanssa kyseiseen virmaan mm. kesä työ hakemuksen toimisto sihteeriksi toimistoon ja selän pesijäksi sauna iltaan. Korkkasin tuossa myös viinipullon, oon juonu puoli lasia ja oon valmis nukkumaan. (Oon kirjottanu nyt sen puoli tuntia kaikki yhdys sanat erikseen tuolla hauskassa facebook-keskustelussa Pasin kanssa, joten joudun tosissaan skarppaamaan täällä blogin puolella...)

Kaivoin kuitenkin tuossa ennen tuota hilpeetä maan siirto keskustelua kameran esiin ja yritin kuvata viinini. Oon odottanu tuon pullon korkkaamista ties kuinka kauan, koska yleensä juon sen lasin ja loppupullo vanhenee jääkaappiin. Tänään oli kuitenkin just sellainen viini-ilta, että en enää malttanut. Erinomainen parmankinkkupizza, tummaa suklaata ja lasi viiniä. Ja huomenna vapaapäivä. Tosin ollaan jo sovittu alustavasti, että käydään nyt jo lopultakin katsomassa tuo meijän lähisali ja aloitetaan saliharrastus. Saa nähdä, miten käy.

Huomenna on toivottavasti loistava ilma, joten otan kameran mukaan ja lähden myös ulkoilemaan. Kaipaan ihan todellakin jo jotain luovaa tekemistä. Illalla olisi sitten tarkoitus olla todella luova ja poiketa avaamassa terassikausi. Kun se Vappukin hurahti ohi niin äkisti ja silloin oli niin kylmäkin. Itse asiassa oon jo kerran käyny terassilla, mutta juurikin säästä johtuen kuumalla kaakaolla, joten sitä ei taideta laskea kun lähinnä köyhän miehen after skiksi ilman sitä skitä. Kaakaokin oli ihan lapsiystävällinen versio, koska aamulla oli töihin meno. Ylihuomenna ei oo, joten katotaan, että jos vaikka hiihteliskin siinä ohessa.

Mutta minä en nyt pysty keskittymään edelleenkään kuin nuihin maan siirto hommiin ja nyt kuvioissa ovat yhtäkkiä myös takavuosien hittikaksikko Ella ja Aleksi. Seuraava vaihe olisi mennä nukkumaan, mutta lasissa on vielä muutama sentti viiniä jäljellä, joten kikatetaan nyt täällä sitten omille vitseille. Nauru pidentää ikää. Ja punaviini.

Itsekriittisyysongelmia

Jos nyt jotain tässä yrittäis saada aikaiseksi. Oon tässä viime aikoina rakennellu ilmeisesti liian kovia vaatimuksia tämän blogin suhteen. Minulla on nimittäin muistikortit täynnä blogia ajatellen otettuja kuvia, mutta kun oon sitten yrittäny saada niistä aikaan jotain julkaisukelpoista, niin vanha kunnon itsekriittisyys on astellut kehiin ja oon vaan napsutellut deleteä.

Typerää, koska samaan aikaan minulla olisi kova polte päästä postailemaan, mutta into laantuu saman tien, kun nään ne kuvat. Tai jotain. Mietin tuossa jo jotain blogilomaa, jos semmoinen tiedostettu ja suunniteltu loma ei aiheuttaisi sitten ärtymystä siitä, että en saa mitään aikaiseksi. Voisi lusmuilla ihan luvan kanssa. Mutta toisaalta sekään ei tunnu kivalta ajatukselta.

Tänään tsemppasin sen verran, että otin iltalenkille kameran mukaan. Täällä Oulussa on vaan semmoinen kiva juttu kuin merituuli. Ja näin toukokuun alussa se ei ole mikään leppoisa etelätuuli, vaan lähinnä semmoinen syväjäädyttävä pohjoistuuli. Muutama kuva ja luovutus, koska en halua menettää sormiani.

Batmania ei muuten ees tarvi käskee enää tuonne puuhun, se kiipee sinne ite. Paljon kätevämmin kun minä. En oo hetkeen vissiin puissa kiipeilly, kun oli niin säälittävää räpeltämistä. Piti oikein tarkistaa, että eihän kukaan vahingossakaan nähny. Tiijättehän, vähän sama kun kaatuu, niin ensin tarkistetaan silminnäkijät ja sitten vasta maholliset vammat.

Mutta tosiaan, viime aikojen kuulumisia. Vappuna olin asiaan kuuluvasti töissä sekä aattoillan että vappuaamun. Vappuiltana sitten alkoi onneksi paistaa aurinko, joten käytiin sitten ostamassa vappumarkkinoilta viisi metriä metrilakua. Vapun kohokohta! Alunperin olin suunnitellut istuvani vappuillan yksin kotona ja olin varautunut kasalla lohtusipsiä, mutta istuinkin sitten viinibaarissa ratkomassa vappuristikkoa. Niinkin hurja ilta.

Vapun jälkeen oonkin sitten viettäny parit päivät vapaata tässä. Eilen mökötin kotona, lenkillä tosin kävin ja olin melko varma, että saan vähintäänkin keuhkokuumeen sen reissun jälkeen. Vesisade ja nollakeli, ihana Suomen kesä. (Oon tosiaan päättäny, että kesä on alkanu jo... Huomenna meen Nallikariin ottaa aurinkoa.)

Tänään sitten aloitin aamun reippaalla juoksulenkillä ja imuroinnilla. Tämän jälkeen katsoin Hilja, maitotytön ja jumitin koneella, kunnes tunsin piston sydämessäni. Ulkona paistoi aurinko ja minä mökötin sisällä. (Kaverin kommentti tähän tosin oli, että oon amatööri, kun tuommosessa tilanteessa pitäisi vaan vetästä verhot auringon eteen, ettei sitä näy ja voi mielissään köllötellä kotona...) Kävelin sitten viinibaariin lukemaan kirjaa. Olin kyllä vähän tylsä, viinilasin sijasta tosin tilasin ison lasin vettä. Samalla reissulla poikkesin myös moikkaamassa Henua mansikka-kermavaahtokaakaon merkeissä. Puoli kasiksi kipitin kotiin todetakseni, että tänään ei tulekaan Salkkareita ja suutuspäissäni sitten lähdin kameran kanssa ulos.