Epäesteettinen patonki

Tiesin jo siinä vaiheessa, että nyt menee metsään, kun jouduin kaulitsemaan taikinaa tyhjällä limsapullolla, koska minulla ei ole sitä kaulinta. (Kysyin fb:ssä, että mitä ne siellä suosittelee ja ne suositteli viinipulloa, mutta minulla oli vain täysi eikä aikaa juoda sitä.) Tein kaikkeni, että homma olisi onnistunut. Katsoin netistä useamman ohjeen ja valitsin sen, jota kaikki olivat kehuneet. Oli kuulema patongit onnistunu ja oli tullu nättejä ja muuta yhtä positiivista. Toisesta ohjeesta pomin vinkin, että rapeakuorisia patonkeja saa, kun laittaa uuniin pienen vesiastian paiston ajaksi. Sitten kysyin vielä lähes valmiilta ravitsemisalan ammattilaiselta, että voihan tuorejuustoa paistaa. Ja kuulema voi. Tein siis kaiken just niikun neuvottiin ja mitä sain:

Mielettömän rumia pötkylöitä, joissa on liian vähän suolaa ja valkosipulituorejuustoa. Eikä kuorikaan ollu rapea. No, yhen söin tuossa jo, että kyllä noi alas tuntuu menevän. Eikä nää nyt silleen kauheen hankalia ollu, siis jos ei tosiaan välitetä tuosta ulkonäöstä. Taitaa olla pakko syödä noi nopeesti pois, etteivät häiritse enempää tuossa pöydällä...

Taikina on siis vehnäjauhoihin tehty peruspohja, josta sitten kaulitsin kolme suorakaiteen muotoista levyä, joiden päälle levitin valkosibalituorejuustoa ja rullasin ohjeen mukaan vähän viistoon. (Ekaan rullaan en käyttäny tarpeeksi jauhoja ja se juuttu pöytään kiinni, mutta muissa osasin jo ennakoida vähän paremmin.) Uuniin laitoin siis hieman vettä astiassa, tosin en huomannut, että se ois vaikuttanu kuoren rapeuteen mitenkään.

Note to self: Osta se helkkarin kaulin ja opettele leipomaan.