Onnistun aina tunkemaan itseni vähän joka paikkaan ja taas kerran olin mukana luovien ihmisten Facebook-haasteessa. Tuumailin sellaiset puoli vuotta, että mikä olisi sekä luovaa, että itsetehtyä, mutta ei mitään liian tylsää ja puolihuolimatonta. Sitten tuli idea ja sitten juoksinkin jo kauppaan ostamaan virkkuukoukkua. (Oon ihan toivoton noiden virkkuukoukkujen ja neulepuikkojen kanssa. Joudun ostaa joka kerta uudet, kun entiset vaan katoaa. Kerran ostin pyöröpuikot, toin ne kotiin, jätin sen avaamattoman pakkauksen halkolaatikon päälle ja kun sitten seuraavana päivänä niitä tulin etsimään, niin en löytänyt mistään. Eikä niitä tosiaan oo näkyny vielä tähänkään päivään mennessä, vaikka tongin koko talon ympäri niitä etsiessäni ja muuttanutkin olen sen jälkeen.) Helmiä ja metallilankaa minulta onneks löytyy, kun oon saanu aina inspiraatioita kaiken maailman askarteluihin, mutta sitten oon kadottanu sen luovuuden just kriittisellä hetkellä. Mutta onneks nyt tuli valmista ja kerrankin niin, että oon tyytyväinen. Ja ilmeisesti vastaanottajakin tykkäsi. Tai ainakin onnistui vakuuttamaan minut esittäessään tykkäävänsä.
Tässä siis valmis tuotos. Itse asiassa aloin jo suunnitella, että teen itselleni samantyylisen. Voisin käyttää sitä esimerkiksi valmistujaisjuhlissani, jos nyt vaan saisin tuon opinnäytetyöni ikinä valmiiksi. Tuon opinnäytetyön kanssa oon ollu tosi ahkera. Ahkerasti oon sinne riviväliä suurentanut ja väliotsikoita lisännyt. Eilen en enää keksinyt keinoja lisätä sitä sivumäärää, niin lähdin lenkille. Sateeseen. Ilman koiraa. (Koska en oo siis kotona, mutta Batman on.) Ei oo hetkeen tapahtunut. Siivoilin myös keittiötä, mikä on melko harvinaista. Kyllä noi kouluhommat saa ihmeitä aikaan. Minun koti voi olla melko kurjassa kunnossa sen jälkeen, kun valmistun, eikä minulla ois mitään tenttejä, joihin pitäis lukea tai tehtäviä, jotka pitäis palauttaa.
Toi keittiönsiivous ja muut ei oo kovin hehkeitä aiheita, joten tää blogi on edelleen vähän laiminlyöty. Päivät oon tehny siis sitä oparia ja illat maalannu pöytää. En oo käyny koko viikolla missään, eilistä lukuunottamatta. Kävin tutustumassa oululaisiin ja pelaamassa Trivial Pursuitia, jossa oon normaalisti hyvä, mut tällä kertaa sain vaikeimmat kysymykset. Ihan oikeesti. Muilta kysyttiin parrattoman kääpiön nimeä, seitsemän veljeksen kotitalon nimeä ja vesinokkaeläimen kotimaanosaa. Minulta kysyttiin Frendien kuvauksissa kuluneen kahvin määrää per päivä ja jomman kumman Williamsin tennissiskon ammattilaisuran aloitusikää. (En ees muista kummasta oli kyse..) Lähdin sitten kesken pelin pois, etten ois hävinny.
Lisäks minun on pitäny alottaa uus harrastus, mutta koska oon maalannu pöytää, niin en oo päässy raportoimaan siitäkään. Ehkä kuitenkin viikonloppuna (jos ei sada kaatamalla ja oo miinus kymmenen pakkasta) vois käydä kokeilemassa. Ja jos muistan, niin otan kameran mukaan ja teen jotain raporttia aiheesta. (Tosin jos epäonnistun surkeasti, niin pysyn vaan hiljaa ja lopetan harrastamisen.) Voin antaa vihjeen, että innostuin tästä toden teolla, kun tajusin, että tuossa minun uudessa puhelimessa on GPS. Ja toinen vihje on, että kyseessä ei oo korttelirallia navigaattorin kanssa.
Mukavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!