Vaikka lähtökohtaisesti nämä kaksi haastetta (tai miten näitä nyt nimitetäänkin) ovat olemassa eri syistä, niin koen, että nämä samat kuvat palvelevat molemmissa tarkoituksissa. (Tosin sillä erotuksella, että näihin kuviin on muistini mukaan lisätty hieman kontrastia, eli joo, huijaanko nyt sitten?) Tästä aiheesta on sanottu jo niin paljon, että en lähde puimaan asiaa enää sen syvällisemmin. Mutta syy siihen, miksi nyt sitten kuitenkin nostan asian kuitenkin esille, on se, että minulta kysellään säännöllisin väliajoin kuvieni muokkaamisesta.
Niinpä aasinsilloista pitävänä sain tästä oivallisen syyn tarttua tähän ja vastata kysymykseen siitä, miten itse muokkaan kuvani. Minulla ei ole mitään maksullista muokkausohjelmaa, käytän lähinnä PhotoScapea. Minulla on myös koneen mukana tullut Adobe Photoshop Elements, mutta en oo sitä oppinut käyttämään. Teen lähes kaikkiin blogissani julkaisemiini kuviin peruskäsittelyn, mikä mielestäni tarkoittaa kontrastin säätöä ja mahdollisesti terävöitystä. Usein säädän myös värisävyjä, sillä mielestäni mm. se vaikuttaa kuvien persoonallisuuteen. Lisäksi yhtenäinen värisävy luonnollisesti kokoaa mahdolliset eriteemaiset kuvat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tarvittaessa myös rajaan kuvia. Siinäpä oikeastaan kaikki. En edes osaa kloonata finnejä piiloon tai uumaa kapeammaksi.
Kun otan kuvan, koen, että kuva tehdään silloin. Muokkaus on minulle vain lähes valmiin kuvan viimeistelyä. Haluan onnistua jo pelkän kameran kanssa enkä luottaa siihen, että kyllä koneella voi korjata. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kuvia muokataan rajustikin. Tosin tällöin ei välttämättä enää voida puhua pelkästään valokuvauksesta, vaan kyseessä voi olla ennemminkin valokuvauksen ja kuvataiteen yhdistelmä. Tai jotain.
No mutta sitten! Lupailinko jotain asukuvia?! No, täällähän näitä olisi.
Oon vetäny nyt viimesen viikon näissä kamppeissa. Ulkokamppeet ja sisäkamppeet. Ihan oikeasti. Tänään kaupassa pyörähtäessäni tuumailin, että voisin sopia ehkä paremmin johonkin suolle tai metsään, kuin kaupungille. Haalarin kanssa en ole lähtenyt ovesta ulos enkä tule lähtemäänkään, mutta sisällä se on mitä mainioin asu. Täällä asunnossa nimittäin taitaa vetää tms. koska palelen vähemmissä vaatteissa. Työmatkalle tosin oon kiskonu päälle farkut ja villapuseron, mutta töissäkin meillä on sitten työvaatteet.
Oon muutenkin vetäny menemään rentoululla. Tiskit oottaa tiskaamista ja pölypallot nurkissa imuria. Oon ollu tosi väsyny, ihan sama nukunko kaheksan vai kaksitoista tuntia. Oonkin nyt yrittääny miettiä ratkaisuja tähän tilanteeseen, koska minua ärsyttää itseänikin olla näin poikki koko ajan. Batman vinkuu vieressä levottomuuttaan, vaikka on käyty pitkällä lenkillä ja oon leikkiny sen kanssa ja oon piilotellu sille herkkuja. Tällä hetkellä tekisi vaan mieli painua peiton alle. Onneksi ensi yö on vapaa, joten voin tehdä sen ihan vapaasti. Tosin sitä ennen minulla olisi muutamia asioita hoidettavana. Ja itse asiassa minulla on vielä kasa asioita, joille en oo jaksanu suoda ajatukstakaan, vaikka olisi ehkä pitänyt.
Oon vetäny säännöllisesti monivitamiinitabletteja, mutta en koe, että niistä olisi ollut kauheesti hyötyä. Tai sitten ilman niitä voisin olla esim. kuollut. Mutta tänään pysähtyin kaupan he-vi -osastolle normaalia pitemmäksi aikaa. Aloitin hamstraamalla kiiviä ja verigreippiä. Onpahan ainakin väriä tämän harmauden keskellä. Lisäksi ostin vähän suklaata piristämään ja joudun tunnustamaan, että oon ostanu salaa glögiä jo jonkin aikaa. Minusta joulun aika on niin lyhyt, että saan juoda glögiä jo marraskuussa. Ja sitä paitsi, oon varmaankin joulun töissä, joten se varsinainen juhlinta menee kuitenkin ohi, joten tää on ihan sallittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!