Koirankuonoja

On aivan mahtavaa herätä ajoissa ja nähdä ees tuo vähäinen valo, mitä tällä vuodenajalla on tarjottavanaan. No, melko harmaatahan tuolla on kirkkaimpaankin aikaan. Huomaan sen, kun yritän kuvata juoksevaa koiraa, mutta kameran herkkyys alkaa ottaa vastaan, kun yritän saada liikkeen pysäytettyä. Kuvasaldo on siis näiltä päiviltä tosi heikkoa, mutta se ei juurikaan haittaa, koska oon ihan mielelläni maannu sohvalla ihan hyvällä omalla tunnolla.

Oon kuitenkin ottanu muutaman kuvan näiden päivien aikana ja lätkin ne tähän samaan postaukseen. Näillähän ei oo mitään sen kummempaa sisältöä, alunperin kuvailin Junnua meijän koirasivustoa varten ja samalla sitten Batmania. Joten jos koirat ei nappaa, niin kannattanee vaihtaa kanavaa.

Meijän Junnu täytti just puoli vuotta ja kaveri osaa itse aukoa ulko-ovet. Tosi hyvä yhdistelmä siihen nähden, että kaverilta puuttuu kokonaan korvista se kuulo-ominaisuus... Tänäänkin piti huijata se pihalla syliin, että sain tyypin sisälle.

Oltiin nimittäin lumitöissä. Batman rakastaa lentävää lunta niin paljon, että tänäänkin se oksensi kaiken sen hyppimisen päätteeksi. Siinä vaiheessa totesin, että oisko aika lopettaa nämä leikit tältä erää. Batman ois ollu kyllä toista mieltä ja se mökötti vähän, kun lopetin sen lumen heittelyn. En kyllä ihmettele sitä oksentamista, kun kaveri vetää volttia toisensa perään ja käy välillä juoksemassa ympyrää Junnun perässä.

Batmankin halus olla sylikoira! Onneks ei oo tuota kokoa ja painoa sitten yhtään... Toivotaan, että huomenna paistais aurinko, niin insiroituisin ottamaan muutamat kuvat ennen kuin palaan takaisin kaupungin vilinään. Ja minun tekis kauheesti mieli lähteä viikonloppuna kuvailee tähtiä, kun on luvattu niitä tähenlentoja!