31. lokakuuta 2011

Piristepipo

Minun epälempivuodenaika eli loppusyksy näytti taas tänään parhaita puoliaan. Ulkona oli harmaampaa kuin... Öö... Harmaa? Ja tiijättehän sen tihkusateen, jota ei oikeastaan huomaa, mutta se kastelee joka paikan. Ja se koleus, joka menee luihin ja ytimiin, mutta kun viisi astetta on vielä liian paljon lämpimälle villakangastakille. Ja jos pistät sen villamyssyn, niin oot koululle päästessäsi sen tihkusateen lisäksi märkä myös hiestä. Nämä on niitä syyspäiviä, kun sängystä nousemisen pitäis olla laissa kiellettyä. Minun epäonneksi se viikon ainoa koulupäivä oli sitten laitettu juuri tälle aamua. Ihana paluu arkeen siis.


Säästä johtuen minulla oli tänään rentoilupäivä, joten laitoin jalkaan kumpparit. Ehkä rennoimmat sadekelin kengät koskaan. Ei tarvi väistellä lätäköitä ja on mukavat jalassa. Peruskoulussa sitä ei laittanut kumppareita kun hädin tuskin suunnistustunneille, mutta jossain vaiheessa lukiota kasvoin astetta aikuisemmalle levelille (eli aloin muistuttaa yhä enemmän meijän äitiä) ja aloin pitää kumppareita sadekeleillä, mihin ikinä meninkin. Nykyään se kumppareiden käyttö tosin on ihan normaalia. Tyypit käy kilpavarustelua siitä, kellä on cooleimmat kumpparit. Ja minä en oo enää erilainen nuori, vaan massaa. Heh. Itse asiassa yksi suosituimmista aiheista, joilla tyypit tähän blogiin googlen kautta löytää, liittyy jollain tapaa kumppareihin.

Koska päivä oli niin kovin harmaa, päätin piristää sitä vielä kaikkien aikojen hienoimmalla pipolla. Tää kyseinen pipo on nyt jostain syystä jääny vähemmälle käytölle. Minua pidetään jo ilman pinkkiä paljettipipoa keskimäärin 18,5-vuotiaana, mikä on noin neljä vuotta todellisuutta vähemmän. Tänään se kuitenkin mätsäsi täydellisesti fuksianvärisiin (aikuisten pinkki) kumppareihin. Ja sillä mentiin! Piristin ainakin yhen luokkakaverin päivää, kun suostuin lainaamaan sille pipoa luennon ajaksi. Siis ihan vaan koska se pipo on niin cool ja herätti kateutta.


Leikin tänään taas superahkeraa koululaista ja jäin luentojen jälkeen viimeistelemään opinnäytetyötä. (Jep kyllä, oon viimeistelly sitä nyt sen viimesen kuukauden ajan...) Kun lopulta lähdin ennen puoli viittä koululta, päätin hakee kaupasta kaakaojauhetta ja maitoa. Minulla teki kauheesti mieli suklaata, mutta koska söin jotain herkkuja viime viikolla keskimäärin joka päivä, niin aattelin nyt tyytyä kaakaoon. Sen verran päätin herkutella, että vatkasin päälle kasan kermavaahtoa. Suklaakoristelun tosin korvasin kanelilla, mikä ei sekään ollu ollenkaan huono vaihtoehto. (Olin siis valmis pilaamaan kaakaoni esteettisyyden vuoksi, mutta onneks se kaneli olikin yllättävän hyvä!)


Nyt kun oon saanu mahan täyteen broileri-paprika -pastaa ja kermavaahtokaakaota, niin pitäis pitää pieni iltajumppa. Hartiat on täysin jumissa, mikä aiheuttaa taas päänäsärkyä. Oon tänään vähän skipannu tuota urheilua, kiitos tuon vesisateen. Täytyy järjestää Batmanillekin vielä jotain sisäohjelmaa, ettei mee ihan velttoiluksi koko päivä. Lisäksi pitäis kirjottaa vielä oppimispäiväkirja tämän päivän luennoilta. Huh. Oikeesti, käyn marketeissa haaveilemassa niistä kirkasvalolampuista tai mitä ne nyt ikinä on... Toimiiko ne oikeesti? Onko jollain kokemusta? Tällaisina päivinä sitä melkeen alkaa säästää sellasta varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!