Sykähdellen

Oon tänään sykähdelly oikein urakalla! Heräsin skarppina, ilman herästyskelloa jo heti kasin jälkeen, mikä on aika hyvin. Viime viikon rytmi oli kutakuinkin sitä, että heräsin yhdentoista aikoihin, jonka jälkeen hengasin sängyssä vielä yhteen. (Tai pari kertaa saattoi mennä kevyesti iltaan saakka...) Tein kuusi tuntia oparia. Välissä tosin kävin heittää pyykit pyykkituvalle ja hain ne sieltä pois ja ripustin kuivumaan. (Oon päässy lopultakin yli tästä pyykkitupakammosta...) Sitten soitti pikkuveli, että hiuksia pitäis siistiä. No, äkkiäkös minä kampaajaksi rupean!

Hiustenleikkuun jälkeen Batman nätisti vinkkasi minulle, että nyt vois lähtee lenkille, joten suunnattiin sitten tuonne tihkusateeseen. Lenkin jälkeen pidin vielä itelleni pienen kuntopiirin. Minun selkä on näin 22-vuotiaana sen verran hajalla, että sitä särkee joka ilta jos en tee säännöllistä keskivartalotreeniä. (Piti miettiä kaksi sekuntia, että paljonko niitä vuosia nyt oli... Sen jälkeen ku meni 21 rikki, en oo pysyny laskuissa ollenkaan.) Harmi, että treenaamisen ainoo hyöty on se, ettei sitä selkää säre koko ajan. Ois nimittäin ihan jees, jos toi jatkuva treenaaminen näkyiski jollain tapaa... Mutta kiitos laktoosi-intoleranssin ja ties minkä hiilihydraattien, näytän lähinnä siltä, että oon viidennellä kuulla raskaana.

Lisäksi tää joku superaktiivisuus sai minut vielä päivittää blogiakin. Tällä viikolla oon siis päivittänyt jok päivä! (Ja nyt kun kuitenkin alatte laskee päiviä, niin juu, nyt on tiistai.) Kertonee ehkä jotain siitä, että täällä Kajaanissa minulla ei ilmeisesti oo kovinkaan kauheesti elämää. Mut kohta sitä ei vasta ookaan. Opari pitää jättää kommentoitavaksi torstaina, minkä jälkeen siihen saa tehdä vaan hienosäätöä. Huh, ja opettaja keksii koko ajan jotain uutta korjattavaa. En nyt tiijä, että jättäiskö tuon oparin ja varautuis ykköseen vai jättäis suosiolla valmistumisen esimerkiksi tammikuulle, jollon todennäköisesti jaksaisin tsempata kakkosen verran. (Ja kun meille vielä puoli vuotta sitten sanottiin, että se opari on vaan 15 opintopistettä, että elkää stressatko sitä.)

Oon nyt vähän niiku epävirallisessa herkkulakossa eli herkkuja vain hätätilassa ja erikoistapauksissa, koska söin niitä herkkuja tosiaan viime viikolla ehkä noin oman painoni edestä. Torstaina vois kuitenkin juhlia ostamalla vaikka vähän sipsejä ja jos oikeen hurjaksi meen, niin saatan ostaa dipit myös... (Tosin en oo vielä varma, että juhlinko sitä oparia vai sitä tammikuulle siirtyvää valmistumista, mistä seurais lisää kirjoitusaikaa.)

Lopun illan otan nyt rennosti ja katon telkkaria ja vedän mustikkarahkaa. (Joka on aika tosi hyvää, mut ei lasketa herkuksi.)