18. joulukuuta 2011

Päivä tekstinä ja bonuksena yksi kuva

Heh, minulla oli vielä aamulla visio, että teen tänään päivä kuvina -tyylisen postauksen, koska kerrankin tiedossa oli kotipäivä, joka sisälsii muutakin, kuin sohvalla makaamista. (Sellanen päivä kuvina vois olla semitylsä...) Mutta koska meillä päin sananaparsi "ei mennyt niin kuin Strömsössä" on lähes loppuunkulutettu, ei tämäkään päivä ollut kuvasaldon osalta kovin juhlittava. Itse asiassa huolin julkaisuun kaksi kuvaa, jotka nekin yhdistin yhdeksi. (Neronleimaus tämäkin. Ja siinä vaiheessa, kun käytän sanontaa "laatu korvaa määrän", niin katsokaa pahasti.)


Aloitin aamun äitin tekemällä riisipuurolla ja joululahjajutuilla samalla kun oottelin Heliä herääväksi. Meillä oli suunnitelmissa kampaamoleikki, vähän niin kuin silloin pienenä. Värjäsin Helin hiukset päänahan valkoisella vappuhiusvärillä ja äiti säikähti, että pikkusisko saa jonku allergisen reaktion. Suuremman reaktion tosin taisi aiheuttaa se juuriharja, jolla äiti Helin päänahkaa hankasi. Tänään onnistuttiin vähemmän kivuttomasti. Kesken operaation sain kuitenkin tiedon, että nyt lähtään hakemaan joulukuusi. Minusta tuntuu, että oon missannu tuonkin perinteen viime aikoina, joten ilmottauduin heti mukaan.

Ja lopulta sitten käytiinkin isän kanssa kaksin hakemassa kasa kuusia, jotka tuotiin äidille arvioitavaksi. Ilmeisesti toinen kuusista saa tulla aattona sisälle asti, vaikka se onkin taas perinteisesti harva, lyhytneulainen, väärän värinen... Samalla reissulla laitettiin traktoriin ketjut, tosin siinä hommassa en ollut ihan niin täysillä, lähinnä tyydyin katselemaan vierestä. (Että voisin taas päteä osaavani laittaa traktoriin ketjut, hehe.) Illalla käytiin äitin kanssa kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja, joten eiköhän se joulu voi nyt jo lopultakin tulla. Tai ei ihan vielä, minulla kun on tasan yksi lahja hankittuna ja sekin on itse asiassa vielä kesken. Ajattelin kuitenkin olla kaupoilla tiistaina aamupäivästä, jolloin mummot ovat ostoksensa jo tehneet ja työihmiset ovat vielä töissä.

2 kommenttia:

  1. Se oli Jussi joka sen päänahan multa värjäsi! Vaikka samaa ois voinu sinusta uskoa..
    TAI sitten tapahtuma on tapahtunut kahdesti ja toisesta minulla ei ole tietoakaan!

    VastaaPoista
  2. Aa totta! Olipa hyvä, että sanoit. Ei mennytkään minun piikkiin... :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!