20. heinäkuuta 2012

Historian romantisointia

Kuten jo edellisessä postauksessa uhkailin, niin päädyin sitten rakentamaan koko asukokonaisuuden tuon uuden paidan ympärille. Kaupassa kokeilin sitä vaaleitten farkkujen kanssa ja niin sitä varmaan tulen käyttämäänkin, että pysyy kuitenkin vielä melko hillittynä tää homma. Minulla on kuitenkin kaapissa yksi hame, jonka kanssa tuo paita sopis omasta mielestäni hyvin yhteen. Seuraava askel olisikin sitten poistua ovesta tuo kyseinen yhdistelmä päällä. Melkoinen haaste, vaikka tykkäänkin itse tästä kombosta valtavasti!


Minun ois pitäny syntyä johonkin vanhan ajan Hollywoodiin tai okei, joku suomalainen kartano joskus 1800-luvun lopulla tai 1900-luvulla ois ehkä kuitenkin ollu lähempänä minun sydäntä. Minun lempparein tv-sarja on Hovimäki, yllärii! Muistan, kun olin melko pieni, kun se tuli televisiosta ekan kerran. Ja muistan, miten se välillä pelotti kauheesti, mutta silti piti saada katsoa. Joka jakso. Ja kuinka mielissäni olin, kun se tuli sitten myöhemmin uusintana. Oon myös lukenu tuon tv-käsikirjoituksen pohjalta tehdyt kirjat pariin otteeseen. Yhtenä kesänä luin koko sarjan kolmessa päivässä.


Huokailin jo tuolloin aikakoneen perään ja huokailen edelleen. Nykyaika on ihan kivaa, mutta kuinka romanttista kaikki oli ennen vanhaan! (Enkä nyt meinaa semmosta nykyajan romantiikkaa, koska sitä en hallitse.) Lavatanssit, heinäpellot ja piha-aitat kesäyönä. Oijoi, se vasta ois jotain! (Myönnän, että minulla ei oo kauheesti kokemusta, ja ehkä todellisuus on ollut tuolloin hieman toinen, mutta haaveilen silti.) Oon kuitenkin melko varma siitä, että elän väärässä ajassa.

Tosin minun tuurilla oisin joku torpparin emäntä kolmentoista lapsen kanssa jossain luteita kuhisevassa pikku tönössä. Ja sieltäkin katselisin ihaillen, kun kartanon neidit kulkevat hiukset viimesen päälle laitettuina näteissä mekoissaan.


Ehkä minun pitää nyt tosiassaan ottaa uudeksi haasteeksi tämä sisäisen kartanon neitini ulos tuominen. Oon nimittäin jo melko pitkällä tässä naisellisuusprojektissani muutenkin. Hei lavatanssit, täältä tullaan!

Ja tämähän on ajastettu, koska oon buukannu taas päivän niin täyteen, että ainoa hetki päivittämiselle oli aamupäivästä. Mutta onneks kaikki tekeminen on niin kivaa!

8 kommenttia:

  1. No onneksi selittelit, kun heti tulin katsomaan jotta missä hiushörhelö.

    Tee Pee

    VastaaPoista
  2. Kartanon neidin ulos tuominen kuulostaa hyvältä! Miekin haaveilen ja romantisoin mielessäni "wanhoja aikoja" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ehkä syksy tosiaan inspiroisi sen verran... Tuo haaveilu on välillä niin kurjaa, koska tietää, ettei voi mitenkään kokea sitä mistä haaveilee! Ainakaan niin kauan kun kukaan ei keksi sitä aikakonetta ja siihen voi mennä hetki. Hö.

      Poista
  3. Hei, postauksestasi on kyllä kulunut aikaa, mutta ajattelin kysyä mistä noin olit saanut noin ihania vaatteita!? Tuo paita ja hame on ihan huippukivat, just sellainen yhdistelmä millä ois ihan mahtava mennä tanssimaan swingtansseja. Kertoisitko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Muistelen, että hame on H&M ja paita ehkäpä Vilasta. Eli ei mitään mahdottomia siinä mielessä, tokikin näitten ostosta on jo aikaa. Toivottavasti sinulle löytyy jotain vastaavaa edelleen. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!