Yhtäkkinen kiire!

Apuaa. Minulla piti olla tänään vapaapäivä, jonka kunniaksi lähin shoppailee abumia. Sitä, jota yritin etsiä jo alkukesästä. Onneks tällä kertaa kävi parempi tuuri ja samalla mukaan tarttui myös uudet Stabilot. Entisistä kun on jäljellä enää puolet ja niistäkin toimii vain murto-osa. Samalla kävin pyörähtää Seppälässä ihan pikaiseen hakemassa sieltä yhen laukun ihan vahingossa. Ja pari korua. Mutta kaikki -70% -kyltin alta, joten ihan sallittuja ostoksia.

Pikaisten shoppailujen jälkeen soitin Jopelle ja mentiin jäätelölle. Oon koko kesän himoinnu popcorn-jäätelöö, koska tötterössä se on miljoona kertaa parempaa kun kaupan tuutissa. Ekalla kioskikerralla en ees huomannu sen olemassaoloo ja toisella se oli loppu. No, nyt on kesä tältä osin pelastettu. Samalla myös korkkasin terassikauden. Ihan extemporee. Heinäkuun viimesellä viikolla.

Olin juonu yhen oluen ja siinä suunnittelin illan ohjelmaa. Olin sopinu näkeväni Jarkkoa, pitkästä aikaa ja olin ihan mielissäni siitä. Ja kaikesta muusta, kuten lämpimästä vapaapäivästä jne. kun puhelin soi. Eipä siinä, suunnitelmat uusiksi, ruokakaupan kautta kotiin levähtää sen hetken verran, että jaksan paahtaa illan töissä.

No, ei pidä valittaa. Just ennen puhelua nimittäin kitisin Jopelle siitä, että kun pitäs alkaa hakee töitä. (Tuo tämän hetkinen homma kun loppuu reilun kuukauden päästä..) Argh, mut silti. Stressasin siinä jo sen verran tuota kuvioo ja kaikkien suunnitelmien uudelleen järjestämistä, että hankin itselleni päänsäryn. Taas.

Oikeestaan minulla on ollu muutenkin vähän huono päivä. Tai ehkä tää koko alkuviikko on ollu taas semmosta settiä täällä pään sisällä, että pää vaihtoon, kiitos. Miljoona asiaa tunkee taas yhtä aikaa eri suunnista semmosella  volyymilla, että kohta ihan oikeesti muutan sinne Tiibetin vuorille mietiskelee yksinäni.

Ihan mielelläni tietäisin nyt, missä elämäntilanteessa olisin esim. joulukuussa. En jaksais käydä tätä samaa stressiä nyt läpi uudestaan, näin homman jo viime talvena, eikä oo yhtään minun juttu. Toiset nauttii siitä, että maailma on täysin auki ja elämässä voi lähteä ihan mihin vaan. Minä en nauti. Tartten ainakin yhen kiintopisteen, joka lähtee ohjaamaan minua eteenpäin.

Lupasin itselleni tehä tämän päivityksen heti, koska oon nyt laiminlyöny tätä blogia koko kesän. Koska tein tämän samalla kun söin ja samalla kun yritän saada hengityksen tasaantumaan tuolla kaupungilla juoksentelun jälkeen ja samalla kun valmistaudun töihin, vaikka Batmankin on vielä käyttämättä pissillä, niin tämä postaus on varmaan yksi iso sotku. Haha, kuvaapa ainakin hyvin minun ajatuksia tällä hetkellä!

P.s. Ai niin, kuvissa oli tarkotus esitellä tuota uutta paitajuttua, että miten sain kuin sainkin sen yhdistettyä arkikäyttöön niin, että ei edes ahdistanut liikkua julkisella paikalla!! Ja itse asiassa, tykkäsin tästä yhistelmästä ihan tosi paljon!