Totesin syyskuun alkaneeksi ja annoin periksi sille ajatukselle, että syksy on täällä. Käytiin jopa kesänpäättäjäisjäätelöillä herkku-Rezan kanssa. Niin kuin kaikki muutkin ihmiset tässä maailmassa, myös minä innostun murretuista väreistä, sukkahousuista ja huulipunista. Koko kesän oon lähes autuaasti unohtanut huulipunavarastoni olemassaolon. Joskus spesiaalitapauksissa saatoin sutaista naamaan jotain nudea tai kevyttä pinkkiä.
Tänä syksynä ehkä onnistun skippaamaan otsahiuskuummeen ja värjäyshommat hiusten osalta, joten ajattelin korvata tuon punaisella huulipunalla. Vähän väriä, että erottuu tuolta keltaisten lehtien joukosta. Lisäksi ostin kesän alennusmyynneistä pari hametta, jotka lojuvat lähes käyttämättöminä vaatekaapin hyllyllä. Ne suorastaan odottavat syksyn lämpimiä päiviä. (Mutta ei liian lämpimiä sukkahousuille...)
Mutta palatakseni huulipuniin. Keväällä tumma punainen näytti tunkkaiselta ja liian kovalta. Mutta nyt syksyllä se on aivan kuin eri väri. (Aloin itse asiassa jopa haaveilla viininpunaisista huulista!) Punaiset huulipunat piristivät jopa sen verran paljon, että tiskasin, pesin kaksi koneellista pyykkiä ja vielä siirtelin väärässä sijainnissa olevia objekteja oikeille paikoilleen. (Mm. vaatteet sängyn alta laskostuivat nätisti vaatekaapin hyllylle, melkein itsestään....) Nyt ajattelin lähteä pienelle kävelylenkille ja sitten kahville viinibaariin. Illalla vois katella jotain epävirallisia treffihommia. Huulipunalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!