Taistelua synkkyyttä vastaan

Masennun joka syksy. Tai no, on ehkä väärin käyttää masennus -sanaa, koska se nyt on jo oikeasti vakava asia. Mutta tiedättehän, kun tuntuu, että ulkona on koko ajan pimeää, väsyttää ja mikään ei oikeastaan innosta. Sitä vain odottaa, että aurinko alkaa taas lämmittää ja päivät pidentyä. Ja tämähän on aivan naurettavaa, koska ensinnäkään nyt ei vielä ole edes pimeää ja toisekseen talvikin on hienoa aikaa. Mutta jostain syystä kesän päättyminen saa aina aikaan hetkellisen vajoamisen sinne itse luotuun synkkyyteen.

Oon ollut nyt muutaman päivän vapaalla, välttänyt suuria suunnitelmia ja keskittynyt torjumaan tätä syysankeutta. Käytiin Pasin kanssa extemporee-kahveilla Bisketissä. Päärynä-mango-mansikka -leivos oli hyvää ensiapua, mutta varmuuden vuoksi poikkesin vielä viinibaariin punaviinille. Sain houkuteltua Pasinkin mukaan, tosin siihen ei kauhean paljoa vaadittu. Parannettiin sitten maailmaa, kunnes jalkapallo vei miehen mennessään. Ja minä hipsin kotiin, jossa käperryin siellä odottaneeseen lämpimään kainaloon ja mietin, että ei tämä talven lähestyminen ehkä mikään katastrofi olekaan. Tai olisin miettinyt, ellen olisi jo viinin tainnuttamana kuorsannut onnellisesti.

Tänään sitten koin toipuneeni jo niin tehokkaasti, että pidettiin kotona siivouspäivä. Oikeastaan tämä oli vähän pakkotilanne, koska vuokranantaja tulee huomenna tuomaan tänne meille uutta jääkaappia. (Jes, alkoikin jo mennä hermot happaneviin maitoihin ja toisaalta umpijäätyneeseen pakastelokeroon...) Ja päivän päätti sitten erään vedonlyönnin seuraksena voitettu ravintolareissu Sokerijussin Kievariin. Ja nyt illalla sytytin kotona vielä kasan kynttilöitä ja vain fiilistelin syksyä. Tai elämää. Tai ihan mitä vaan!

Syksyn tullen innostun yleensä myös sisustamisesta ja niinpä löysin jostain energian laittaa nuo alkukesästä ostetut postikortit kehyksiin. Lopultakin. Nyt tarvitsee enää löytää paikka kehyksille.

P.s. Tein tänään huikean musiikkilöydön! Pekka Kuusiston ja Paula Vesalan Kiestinki -levy. Kuuntelin tuon kerran läpi ja nyt palan halusta kuunnella sen uudestaan, mutta samaan aikaan en halua pilata nautintoa sotkemalla siihen mitään muuta. Pelkästään musiikki ja kynttilät, joten joudun odottamaan vielä.