Vitsin hyvää!

Toisten riemuitessa hopeatoffeesta (Se on ihan ok, mutta en missään vaiheessa kaivannut sitä.) minä hihkuin riemusta jostain ihan muusta comebackista. Hehkutin tätä lapsuuteni lempikarkkia jo Instagramissa, kun äiti ystävällisesti huomautti, että en tuolloin edes tiennyt karkkien olemassaolosta. Tiesin ainoastaan kakunkoristeista, joita myytiin hyllyntäydeltä ja joita ostettiin kerran vuodessa synttärikakun päälle. Kouluiässä sitten totuus jotenkin paljastui, tilannetta en muista, mutta saatoin hyvinkin nolata itseni ihmettelemällä jonkin kaverin kakunkoristeostoksia.

Se siitä tarinasta. (Toinen suuri lapsuuteni huijaus on sirkushuijaus. Kotipaikkakunnallemme saapui sirkus ja isä vei minut katsomaan ennen varsinaista showta ihmisiä teltan ulkopuolella viihdyttävää pelleä. Tämän jälkeen isä vei minut kotiin ja elin pitkään siinä luulossa, että olin käynyt oikeasti sirkuksessa.) Piti siis sanomani, että kun törmäsin näihin varhaisnuoruuteni krokotiilikarkkeihin, en malttanut pitää näppejäni erossa. 

 

Eikös näitten mainoslaulu mennyt jotenkin seuraavasti: "Chewits, chewits, chewits, chewits - Vitsin hyvää!" vai muistanko ihan väärin..? Hehe.

Kumpi palaaja iskee kovemmin: Hopeatoffee vai hedelmätoffee-chewitsit?