31. maaliskuuta 2013

PINUPPIA

Menikö taas ihan nappiin. Testailin tuossa iltasella joutessani pin up -henkisen meikin tekoa. No, ihan ok meikki, ja kampauskin, mutta siinä vaiheessa, kun olin valmis, alkoi jäätävä päänsärky. Ja lisäksi kello oli jo hurjan paljon ja aamulla piti mennä töihin ja kellojakin siirrettiin, niin tää kuvauspuoli jäi vähän hutasuksi, mutta onneksi sain sitten tänään uudella energialla (ja päällä) muokattua näitä hiukan. Joten pistetään nyt julkaisuun, kun kerran on kuvat otettu. Paitsi tää eka nyt on vaa semmonen räpsy, kun aloin purkaa kampausta, niin siitä tuli vahingossa tosi nätti, niin piti kuvata, mutta eihän se tietysti tässä kuvassa näy...





Semmosta. Huomenna ajattelin ottaa tämän Pääsiäisen työputken päätteeksi pienen irtioton ja ajella pariksi päiväksi Kainuun korpeen. Minulla on jotain kuvausideoita, saa nähdä mitä keksin toteuttaa. Ainakin toivon, että säät jatkuis tämmösinä huippuhyvinä, niin voisin paistella makkaraa nuotiolla tai käydä rannassa ottamassa aurinkoa. Tehä kaikkee semmosta, mitä muut on tehny koko Pääsiäisen.

Joo, palataanpa ihan uudella innolla alkuviikosta! Loppuun vielä yksi kuva yheltä illalta 50-luvun loppuvaiheilta, kun olin lähössä tanssimaan kaupunkiin. Ihan hyvä meno oli!


27. maaliskuuta 2013

Suvin kevätretki

Tehtiin eilen Suvin perinteinen (Nyt siis ekaa kertaa järjestetty, mutta tästä tulee vielä hieno perinne.) kevätretki, joka suuntautui tällä kertaa kauppakeskus Zeppeliiniin ja ainoa etukäteen suunniteltu pysähtymiskohde oli Arnoldsin donitsibaari. Mutta kuten tämmösillä kevätretkillä on tapana, niin matkalle tuli pari muuttujaa. Saatiin hädin tuskin donitsit maksettua, kun ensimmäinen osallistuja oli oksentaa. (Tähän tosin on pakko nyt mainita, että alkoholi ei liittynyt tähän mitenkään. Eikä donitseissakaan ollut mitään vikaa.) Kun sitten saatiin tilanne helpottamaan sen verran, että todettiin, että ambulanssi tuskin on tarpeen, mutta kotiinlähtö muuten voisi olla hyvä idea, niin toinen osallistuja oli tukehtua kahviinsa. Tuossa vaiheessa mietin, että tämmösiähän nämä kevätretket aina on.


Retken jälkeen otettiin hetki lepoa ja särkylääkettä, kuka mitäkin koki tarvitsevansa ja alotettiin jatkot. Eli maattiin sohvalla kasassa ja tuijotettiin TopChefiä ja Miehenpuolikkaita. Ja jatkoillahan on aina epämääräistä porukkaa, niin nytkin. Epämääräinen porukka tosin nukahti eteisen lattialle. (Ja korostan edelleenkin, että kukaan ei ollut edes nähnyt alkoholia koko päivänä.) Lopulta kaikilla alkoi olla vähän nälkä ja siirryttiin muutama kortteli jatkojen jatkoille syömään. Hassujen hattujen bileisiin. Istuttiin hatut päässä sohvalla ja katottiin telkkaria.

Täytyy sanoa, että oli kyllä ultimaattisen hieno kevätretkipäivä.


Itse kevätretkeltä ei nyt sattuneesta syystä ole sitten kuvia. (Instagramin puolelta löytyy yksi kuva donitsista, ehin ottaa sen ennen ensimmäistä välikohtausta ja sen jälkeen ei paljoa kuvaaminen käynyt mielessä..) Kuvasin sitten muistoksi kevätretkiasun. Kevätretkellä käytetään mekkoa, koska on kevät.

26. maaliskuuta 2013

Ilta parvekkeella

Kerroinkin jo aiemmin parvekepostauksen yhteydessä niistä hankkimistani aurinkokennovalaisimista ja lupasin jotain raporttia asiasta. Tässä on nyt ollu tosi aurinkoisia päiviä, ja niinpä nuo valotkin on loistanu sitten illalla. Ihan hyvä hankinta siis, vaikka ostaessa vähän epäilyttikin. Toivottavasti kesäyöt on vaan riittävän hämäriä, jotta nuo lamput syttyvät. Koska ilmeisesti niissä on jokin hämäräntunnistin tms. koska ne eivät pala ennen kuin vasta myöhään illalla. En tiedä, jää nähtäväksi.




Tuo kaikkein kirkkaimmin loistava tuolla verhon takana on kuu, vaikka se näyttääkin vähän tyhmästi katulampulta...

Istuin eilen parvekkeella lukemassa ja juomassa teetä, kun alkoi ramasta. Ajattelin sitten levätä hetken, pistin pitkäkseni ja hups, heräsin parin tunnin päästä. Oiskohan se jo kesä, kun parvekkeellakin tarkenee ottaa tuommoiset kevyet parin tunnin torkut... Haha! Kesällä kyllä nukun ulkona joku yö.

25. maaliskuuta 2013

Olohuoneessa

Tämä ikuisuusprojektilta erehdyttävästi tuntunut olohuone-postaus valmistui nyt sitten viimein (kun joku siellä vähän potkiskeli takapuolelle asian suhteen, kiitos!), vaikka olohuone itsessään on vielä jonkin verran kesken. Täältä nimittäin puuttuu kattovalot edelleen. Se se vasta ikuisuusprojekti onkin. Löysin Bauhausista kivat, mutta niitten yhteishinnaksi tulis viisisataa ekua, ja toistaiseksi en oo vielä riittävän rikas, että laittaisin kahteen varjostimeen tuon verran rahaa. (Liittyy, mut kuulin just huhua, että Salkkareitten MC Tale saa nettiin jonku oman pikkusarjan Young Money Cash Money, joten minun kesä on pelastettu. Eipä paljoo minua rannalla näy, kun tuijotan MC Talea.)




Sain lopultakin ostettua siis tuon Ikean 2x4 Expedite-hyllyn, ja kirjoja sisältäneen muuttolaatikon purettua. Ja näköään myös kengät löysivät paikkansa. Ennen tuon hyllyn tilalla oli tuolla ekan kuvan taustalla näkyvä vaatekaappi tilanjakana, mutta heivasin sen vastapäiselle seinälle ja sain tuosta "eteisestä" lisää avaruutta olohuoneeseen. Tuossa kaappiviritelmässä vaan ei oo ovia ja se on muutenkin tosi ruma, niin ajattelin nakata sen roviolle, mutta pittää eka varmistaa vuokranantajalta, että se jo vihjas aikanaan kun kävin tätä kämppää kahtomassa, että se on mahollista hävittää. Hankkisin tilalle jonku siromman kaapin ovilla tai ihan vaan seinään pultattavan hattutelineen takkirekillä.




Sain lopultakin hankittua kehykset ja tuon (ensimmäisen!) oikean taidehankintani seinälle saakka. Maalaus on yhden taiteilijakaverin tekemä ja ihastuin siihen välittömästi, kun näin sen. Tuossa seinällä se on tosin vähän niin kuin tulvan tuomana ajelehtimassa, koska kohtaa oli tämän huoneen ainoa valmiina oleva taulukoukku ja nuihin kiviseiniin ei niin vain nauloja hakatakaan. Tuolla sohvan takana pilkottaakin Ikean peili, joka odottaa seinälle pääsyä eli iskuporakoneen vierailua.


Seinät haluaisin repiä alas ja ehkä sen tässä teenkin, kun keksin mitä haluan. Ja siitäkin ois varmaan ihan kiva ilmottaa vuokranantajalle pikkusen etukätteen, ettei tuu niitä jälkipuhheita.

Semmonen olohuone se. Vähänhän tuolla on tuota mukavuudenhaluisuutta näkyvissä. Esim. tuo tietokonepöytä jotais heittää tuonne nurkkaan tai jopa makkariin, mutta sitten en vois dataillessa katsoa telkkaria, niin ei tulis mittään. Ja tuoki lepakkotuoli on vähän keskellä kaikkea, mutta oikeestaan en keksi sille muitakaan paikkoja, jos sen haluaa olohuoneessa pitää. Ja tuo minun upea rakennustaidonnäytesohvapöytä on koko ajan tiellä sekin, mutta niin kai ne sohvapöydät aina. Ja Batman se vasta tiellä ja keskellä kaikkea onkin.

Tuplasti nainen

(Pakko vähän hehkuttaa alkuun, että päivitän postausta nyt parvekkeella ja täällä ei oo ees yhtään kylmä! Tosin laitan tämän postauksen tulemaan ajastimella, joten jos keksin laittaa ajaksi vaikka klo 03.33, niin en oikeasti hehkuta tätä aurinkoa siihen aikaan.)

Jos eilen istuin lattialla asennuskaljan ja työkalupakin kanssa kokoamassa Ikean kalusteita, niin muuten oon kyllä kunnostautunut tällä naisostastolla. Ostin kahden vuorokauden aikana kaksi mekkoa, kaksi huulipunaa ja kahdet överikorkkarit. Hienosti.



Huulipunat ostin, koska sai kaksi yhden hinnalla. Ja tarjouksen löysin vahingossa, kun etsin meikkivoidetta. Ja idea huulipunaan ylipäätään lähti yhdestä pakkomielteestä (ei omasta) pinkkiin huulipunaan. Alla siis tuo pinkimpi, joka näyttää joka valossa vähän erilaiselta, mutta on kuitenkin vielä melko hillitty pinkki. Se "kaupan päälle" -puna oli sitten tuommoinen lähes luonnollisen värinen, mutta tosi kiva ja tulee varmasti arkikäyttöön. Molemmat siis Lumenelta, halusin testata vielä nuo huulipunat, kun muuten liputan kosmetiikassa Lumenelle. (Tuplasin huulipunavalikoimani ostamalla nuo kaksi punaa, hah.)


Ensimmäinen mekko löytyi alerekistä, -50% -lapun alta. Olin katsellut samaa jo normaalihintaisena, mutta todennut, että en tarvitse. Mutta puoleen hintaan ostettuna tarve nousi ilmeisen kovaksi. Tuo on kiva näin keväällä, kangas on nimittäin vähän villakangasmaista.

Kengät löytyi sitten sieltä Ruotsin reissulta. Perusmustat korkkarit alehyllyssä, just sellaiset, jotka pitäisi kenkähyllystä löytyä. Hinta oli kaikkien alennusten jälkeen ennää 99 kruunua eli reippaat kymmenen euroa, joten mukaan lähti. Ja itse asiassa ostin toisetkin kengät ja ostaessaan kahdet parit, sai edullisemmat puoleen hintaan, joten maksoin noista siis reippaasti alle kympin euroissa. Tosin en oo varma, että onko nuo vähän liian naftit, mutta kokeillaan ja kyllähän nuo saa myytyä tai lahjoitettua sitten pois, jos eivät toimi minulla.


Ja sitten se toinen mekko. Kävin kaupassa pääni sisällä ankaran keskustelun siitä, saanko ostaa valkoisen pitsimekon, koska semmoisen jo omistan. Materialistiminä voitti ja nyt omistan kaksi valkoista pitsimekkoa. Alkaa olla joku pakkomielle tähän pitsiinkin nyt sitten olemassa. Tuo on kuitenkin täydellinen hellemekko ja tosi monikäyttöinen. Ja oon oikeesti harkinnu, että jos vaikka selaisin vaatekaapin läpi ja myisin tai antaisin sieltä pois joitain vaatteita, mitä ei tule juurikaan käytettyä. (Mut en myy kumpaakaan pitsimekkoa, mutta yhen pitsitopin voin myydä...Ehkä.)

Ja sitten nuo kengät. Sieltä samasta Skopunktenista kuin edellisetkin. Annika bongasi nuo ensin, jonka jälkeen minä en saanut silmiäni irti niistä. Annikahan hylkäsi omansa, mutta minä en voinut. Mukaan lähtivät. Nuo ovat mielettömän mukavat jalassa muuten, mutta pelkään tuon kantapääosan hiertävän alkuun... Täytyy laittaa rakkolaastarit valmiiksi, kun lähtee hippaloimaan ja kauneuden vuoksi täytyy vähän kärsiä. Ja onpahan nyt kengät Helin ylppäreihin! (Heli, parempi siis nyt oikeesti valmistua, kun minun kaappi pursuaa jo potentiaalisista juhlamekoista ja -kengistä!)