Hempeilyt

Oon taas paahtanu tulla ja mennä, mutta valitettavasti ilman kameraa. Tai sitten kamera on ollu mukana, mutta unohtunu johonkin laukun pohjalle. Esimerkiksi eilen olin teatterileirillä yövalvojana. Raahasin tietty kameraa mukana koko ajan, mutta lopulta keskityin vain kahvinjuontiin pysyäkseni hereillä. Kolmeen saakka jaksettiin, sitten nukahdettiin. Illalliset keskustelut tuli uniin ja seikkailin koko yön autiotalossa. Huh.

Tänään minulla oli onneks vapaapäivä. Siirryin sitten aamusta omaan sänkyyn nukkuu ja nukuin jonku pari tuntia, jonka jälkeen totesin, että nyt vois olla jo aika nousta. Kiskoin kamat kasaan ja lähin ostaa farkkuja.

Olin vähän hempeellä päällä, ehkä taas joku auringonpistos. Roosa pitsipaita ja laukku sävy sävyyn. Ja sitten tuommoset söpöt virkatut ballerinat. Oisin laittanu vaaleemmat farkut, mutta koska oon niin kyllästyny siihen että ne putoo koko ajan jalasta. (Ne ois ollu revityt ja siis vähän rokimmat ja antanu anteeksi tuota vaaleenpunasta joka paikassa.) Sen sijaan menin ostaa repimättömät vaaleet farkut, jotka todennäköisesti laitan jalkaan sitten ensi kerralla.

Niitä farkkuja siis lähin ostaa alunperinkin. Päätin, että ostan nyt sen verran tiukat farkut, että todellakin pysyy jalassa. No, eka ois tietty ok, jos ne sais jalkaan. Mut ostin ne kuitenkin, koska huomasin vanhojen ja löysien farkkujen olevan sitä yhtä numeroa isommat, joka ois tuntunu just sopivalta siellä kaupassa. Nyt sitten pitäs alkaa hengata nuo farkut jalassa sen verran, että saan sen napin kiinni.

Shoppailen tosi harvoin vaatteita. En jaksa ihmisiä siellä kaupassa, jonottamista sovituskoppeihin ja sitä jatkuvaa vaatteiden riisumista ja pukemista. Ja sitten kun pitäis päättää, että ottaako tämän vai ei. Käy urheilusta, menetin taas tänään varmaan kolme litraa nesettä hikoillessani. Mutta siis niin, kun kerran lähden, niin ostan sitten kerralla kaiken, että ei tarvitse taas hetkeen vilkaistakaan sovituskoppeja kohti.

Ja itse asiassa tää oli ehkä kaikkien aikojen onnistunein shoppailureissu! Ostin tuhona vaatteita (siis minun mittakaavassa, ei oikeesti oo paljoo...), mutta lähes kaiken alennusrekeiltä. Uskomaton tuuri!! Normaalisti en löydä sieltä yhtään mitään ja ostan kaiken sieltä normaalihintaisten osastolta ja sitten ärsyttää. Ainoastaan farkut ja sukkahousut oli normaalihintaiset, että ei paha ollenkaan. En oo ees laskenu paljonko säästin, mutta aika hitosti.

Kiitos tämän reissun, voin nyt hyvällä omalla tunnolla skipata sen juhannuksen jälkeisen alennusmyyntihulluuden. Ok, parit kengät saattaisin lähteä hakemaan, mutta sovituskoppiin en itseäni tunge. Ainakaan mielelläni. Paitsi jos löydän jotain oikeesti must have -juttuja. Haha, nään niin itseni siellä kopissa miettimässä tätä tekstiä ja hakkaamassa päätäni seinään.

Oon nykyään joutunu yhä useemmin perääntymään näitten lausuntojeni kanssa, että parempi ois jo pitää suu kiinni. (En edelleenkään pääse yli näistä asun väreistä...)

Ja hei, tänään otin kameran mukaan sekä kaupungille, että lenkille!! Nyt otan itseeni oikeestikki niskasta kiinni tämän asian suhteen. Enää ei mitään tekosyitä, ettei muka jaksa tai ei muka huvita. Tai että ei siellä kuitenkaan oo mitään kuvattavaa. Höpö höpö.

Esimerkiksi nuo omenapuut tuossa lähipuistossa! Ois hiukan harmittanu missata nämä kukat...