VAIOOO

Ääh, kirjottaminen on tuhohidasta, koska teen virheitä koko ajan. (Siksi kirjotan lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta myös siksi, että äiti on tulossa kohta kahtoo Batmania eli toisin sanoen tarkistaa oonko siivonnu ja tiskannu.) Facebookin chatit on tosi hyvä juttu, koska aina kun pitäisi pyyhkiä ne typot, niin painan vahingossa enteriä. Tämän vuoksi myös kastelin itseni eilen rankkasateessa, koska en malttanut oottaa paria tuntia, että olisin saanut kyydin postiin. Onneksi matkaa on ehkä semmoset kolmesataa metriä, että ne nyt ois menny vaikka päällään seisten. Oikeestaan ois ollukki noloo pyytää autoo tuolle välille...

Ja mitä sieltä paketista sitte paljastui. Uusi tietokone. Kyllästyin siihen, että entinen käynnistyi sen nelkytviis minuuttia ja tiletti sitten viiden minuutin käytön jälkeen. Se saattoi myös sammua yhtäkkiä. Se on käyny huollossakin jo niin miljoonat kerrat, että lopulta halvemmaks tuli varmaan ostaa uus kone. Itehän en näistä kauheesti tajua, paitsi ulkonäöstä. Sen verran kuitenkin ymmärsin, että ois fiksumpaa ostaa se toiseksi nätein kone, koska siinä on puolta enemmän kiintolevytilaa kuin siinä näteimmässä. Sitten pistin niin nörtiksi, että tilasin vielä lisämuistia. Tosin tähän sain vinkin yheltä nörtiltä ja sitten sain toisen asentamaan sen muistin paikoilleen.

Lupasin itselleni, että sitten kun minulla on uusi kone, niin voin panostaa kuvankäsittelyohjelmaan! En oo vielä siellä saakka näin vuorokauden käytön jälkeen, mutta ehkä sekin päivä koittanee vielä...

Semmosta. Se on nätti, mikä on tärkeintä. Sitten lisäksi tää on puolta pienempi ja viisi kertaa kevyempi kuin vanha, eli melko helppo kulettaa mukana. Lisäksi tää toimii superpaljon nopeemmin. Eiköhän tällä taas yhet viisi vuotta pärjäillä.

Ja koska oon niin nörttien ympäröimä, niin tilasin myös hiiren samaan sarjaan. Eilisen istuin sitte yöpuvussa, kahen koneen kanssa ja sälekaihtimet kiinni. Ja söin valmispastaa. Tänään teen jo jotain muuta, ettei mee kaikki uskottavuus. Palaillaan!