Ei mainoksia, kiitos!

Minulla piti olla tämän yön projektina saada tämä kämppä siistiksi. Kaikki laatikot tyhjiksi ja tavarat paikoilleen. No, eipä oo kauheesti edistyny tämä homma. Sen sijaan kävin moikkaa Rezaa viinibaarissa ja tulin sitten kotiin istumaan koneelle. Tosin yöhän on vasta alussa, joten... No ei, ajattelin kokeilla tänään jotain niinkin radikaalia, kuin aikaista nukkumaanmenoa. Siis nykyään meen nukkumaan siinä aamuseiskalta, joten tässä on vielä aika monta tuntia tätä aikaista aikaa.

Vaikka tavarat on vielä vähän hujan hajan, niin täällä alkaa vaikuttaa jo kotoisalta. Joka paikka on nimittäin täynnä likaisia astioita... Ilmeisesti ne pitäisi koota tuohon tiskipöydälle, niin tilanne konkretisoituisi ja saisin aikaiseksi jotain tiskivuorikiipeilyä. Mutta hei, jotain sentään oon saanu tänään tehtyä!! Askartelin oveen "ei mainoksia" -kyltin, koska minun kesäkämpässä semmonen oli valmiina ja totesin sen superhelpoksi ratkaisuksi, kun a) ei tarvi kantaa mitään lehtikeräykseen ja b) ei tarvi heräillä siihen postiluukun kolinaan, koska se satunnainen puhelin- tai sähkölasku ei aiheuta kovinkaan kovaa meteliä.

Ai niin, kävelin tänään tänne kämpille ekaa kertaa tuolta keskustan suunnasta ja tulin niin vauhilla, että menin oman risteykseni ohi. Nolotti sitten niin paljon, että en ees kehannu tehä uukkaria vaan ajattelin kiertää samalla vauhilla yhen ylimääräsen korttelin. Ajatuksena aivan onnistunut hätäratkaisu, mutta toteutus vähän tökki, kun totesin, että se seuraavan poikkikadun tilalla oli jäätävä rakennustyömaa ja läpi päästäkseni olisin joutunut kiipeilemään parimetristen aitojen yli. Täällä ihmisten ilmoilla on välillä niin vaikeeta...