Väsymyksen multihuipentuma

Minulla on ollu tänään tehokas päivä, ainakin siihen nähden, että oon nukkunu viime yönä semmoset neljä tuntia. Mutta sen vuoksi oonkin ehkä ehtinyt saada aikaan niin paljon! Nyt oon aivan poikki ja mahakin on jostain syystä taas kipeä. (Syön lääkkeeksi suklaata, varmasti hyvä idea...) Mutta blogin kannalta oleellisinta on uusi banneri, johon en tietenkään oo tyytyväinen. Mutta en jaksa enää säätää, koska muuten alkaa särkee jo päätäkin. Minulla oli jonkinlainen idea olemassa, mutta toteutus ei sitten ollutkaan aivan yksinkertainen juttu. Otin kaksisataa kuvaa sitä varten, mutta lopulta hylkäsin koko ajatuksen ja käytin tuota parin yön takaista kuvaa ja tein vaan jonkun hätäisen kyhäelmän. Saa nyt olla siinä sen aikaa, että saan uudemman inspiraation, mikä tapahtuu toivottavasti vähän virkeämmässä olotilassa. Ja suht pian.

Äiti siis tuli tänne aamulla tai siis normaalien ihmisten rytmiin päivällä ja lähdettiin sitten kädentaito tms. messuille. Messuilla koomasin eka väsymystä ja kun aloin piristyä niin käytiin syömässä ja loppuajan koomasin sitten sitä ruokailun jälkeistä olotilaa. Ostoksia en siis juuri tehny. Paitsi ostin taas uudet hanskat. Ja avaimenperän. Koska sehän nyt on minun elämän kannalta erittäin oleellinen asia.

Illalla kävin vielä kahvilla ja yhellä minttukaakaolla kaverin kanssa. Keksin muuten nyt, että tämä mahakipu voi johtua päivän kahvin määrästä. Oon juonu vuorokauden sisään kaksi normaalia ja yhen ison kupin kahvia, kun normaalisti en juo ollenkaan. Vois kuvitella, että olo ois jotenkin pirteempi, mutta ilmeisesti ei auta. Pakko painua nukkumaan ja sotkea taas unirytmit totaalisesti...

Postauksen kuvat on niitä hyljättyjä bannerimateriaaleja. Ettei nyt ois menny ne kaksisataa kuvaa aivan hukkaan... Jos joku tarvii kännykkään alkolukon, niin minä voisin tarvita sekä kameraan että blogiin jonku väsymysmittarin, joka tietyn pisteen jälkeen sulkee kaikki laitteet ja käskee minun mennä nukkumaan. Ite kun en selkeestikään oikein nyt tiijä, että kuuntelenko kroppaani vai meenkö henkisen olotilan mukaan. Tää joka toinen päivä toisin ei välttämättä oo se kaikista fiksuin vaihtoehto...