Monta metriä helmiä

Minulla on jo pitkään ollut mielessä eräs kuvausidea. Mutta niinkuin monissa muissakin tapauksissa, inspiraatio, joka sais sen toteutumaan, on ollut hukassa. Syykin lienee melko simppeli. Mallin puute. Mutta hei, koska nyt omistan tuon kaukolaukaisimen, niin voin tuurata sitä mallia. Hehe.

No, aivan rehellisesti, minulla jäi tästä vielä jotain kipinöitä mieleen kytemään, joten saatan jatkaa tästä vielä ihan mallinkin kanssa, kun semmoisen saan jostain joskus. Sillon haluaisin keskittyä paremmin myös vaatteisiin ja miljööseen.

Suurin inspiraation lähde olivat siis nuo helmet. Siis monta metriä tuommosta helminauhaa, joulukoristeosastolta alennusmyynnistä joskus joulun jälkeen ostettu parilla eurolla. Helmien pohjalta tein sitten tuon meikin ja kampauksen, jotka halusin olevan tässä se pääasia. Lisäksi oisin haaveillu valkoisesta pitsistä ja muusta semmoisesta oheisrekvisiitasta, mutta ne nyt sai jäädä, koska en jaksanut alkaa rakentaa yöllä enää mitään studioo ja kaikkein mieluitenhan olisin kuvannut ulkona, mutta veikkaan, että se ei ois ollu nyt se fiksuin ratkaisu. Ootan mieluummin sitä mielessä olevaa pikkupakkasta, kun maa on kuurassa. Ja sitä mallia, joka palelee minun puolesta... Ja jotain rauhallisempaa ympäristöä, kuin Oulun keskustan tuntuma.

Okei, myönnän nyt, että lopputulema ei ollut aivan sitä mitä lähdin hakemaan. Mielessä oli jotain zombielumikuningatar-henkistä wannabe-glamourjuttua, mutta kun tuo meikin suttuisuus (sohin hopeeta luomiväriä ympäri naamaa) ei näkynyt kuvissa sellaisenaan, vaan muuttui erityiskuulaaksi ihoksi, niin minkäs teet.

Haha, ihanaa, että ilmat on viilenny, koska ootte heti siirtyny rannoilta tietokoneruutujen äärelle ja oonkin saanu viime aikoina mielettömästi ihania kommentteja tänne blogiin! Kiitos niistä kaikista!!