Tein eilen myönnytyksen tulevalle syksylle. Älkää käsittäkö väärin, pidän syksystä, mutta en siitä ajatuksesta, että kesä loppuu. Ostin ensimmäisen neuleen. Tänään jatkoin samalla linjalla, sillä ilmoitin vuokranantajalle tarvitsevani sähkömiestä tekemään parit asennukset, jotta saan lampun kattoon ennen kaamosta. Oon nyt istunut telkkarin ja kynttilöiden valossa kaksi talvea, kolmannen istun vielä laatikossa odottavan kattokruununi alla.
Tunnustan, että haistoin syksyn jo viikko sitten. Se oli yhdellä aamulenkillä ja tuli aivan yllättäen. Minulla on siis ollut tässä hetki aikaa henkiseen valmistautumiseen, ennen kuin tunnustin asian näin julkisesti. Pidän kuitenkin elokuuta kesäkuukautena, joten odotellaan nyt vielä pari viikkoa, ennen kuin pakataan kesäkengät laatikkoon ja kannetaan varastoon. (Eli toisin sanoen kahden metrin matka kenkätelineeltä vaatehuoneeseen, joten ei se kesä kovin kauas pääse...)
Huomaan, että nyt helteiden jälkeen haluan olla koko ajan menossa. Olisin halunnut lähteä vaeltamaan päiväksi, mutta sovittiin sittenkin uusi reissu muutaman viikon päähän paremmalle ajalle. Tykkäsin kyllä lämmöstä, mutta silloin en saanut mitään aikaan. Asuttiin kesä olohuoneen levitettävällä sohvalla parvekkeen vieressä eikä jaksettu koskea imuriin. Eilen sitten tsempattiin, kun suunnitelmat muuttuivat. Laitettiin ruokaa, imuroitiin ja muutettiin takaisin makkariin. Nyt pitäisi vielä reipastua sen verran, että laitettaisiin asunto muutenkin kuntoon. Myin ruokapöytäni pois alkukesästä ja siitä saakka ollaan oltu ilman. Täytyisi löytää uusi ja tähän asuntoon paremmin sopiva. Tuolit olen jo löytänyt, mutta ne kaipaisivat maalipintaa.
Ai niin, vielä yksi syksyinen asia! Ostin perjantaina repun! Pyörittelin käsissäni Eastpakin reppua, samanlaista kuin minulla oli yläasteella, mutta nuo ajat ovat liian lähellä. Päädyin Adidaksen retroreppuun. Kouluun en ole menossa, mutta jos vielä päätän jatkaa tätä työmatkapyöräilijän orastavaa uraa syksylläkin, niin se tulee tarpeeseen. Lienee uskottavampi, kuin kolmosluokalla saamani dalmatialaisreppu...
Ahahahhaha. Ei ainakaan olla sukulaisia. :D Haistetaan vuodenaikoja, vaikka esimerkiksi kanssa-asukkini sanoo, ettei se oo mahdollista. Lisäks just päivä sitten suutuin kun keskusteltiin onko elokuu syksykuukausi vai kesäkuukausi ja sanoin sen olevan ehdottomasti kesäkuukausi. :D Ihan kun omia puheita lukis. :DDD
VastaaPoistaJep, Juho ei vaan tiijä, koska haistaa vaan turbon niin voimakkaasti, mutta minä oon niin uskottava, että voit aivan hyvin näyttää tämän postauksen sille faktana. Tuon kuukausihomman opin jo 5-vuotiaana värityskirjasta.
PoistaAh, I know what you mean about already welcoming autumn. As soon as I returned from Norway last week, I could few how the temperature had dropped a bit here in Hamburg, and also how the days were getting shorter and darker... Some Hamburgers believe that the sun will return once again before Autumn kicks in properly, but I believe it is already here too. Time to listen to Syksyn Sävel. :)
VastaaPoistaI don't mind if the autumn is already here, but hope it will be warm and sunny! Haha, I think Syksyn Sävel is a nice but a bit too melancholic song at the moment. :)
Poista