Miten lähteminen voi olla näin vaikeaa?

Arhg, että yks reissuun lähtö voi olla hankalaa! Täytyy stressata kyydistä asemalle ja samaan aikaan koira päättää tulla kipeeksi. Pipo on hukassa, enkä tiedä vieläkään mitkä kengät pitäisi ottaa mukaan. Omat tavarat pitäisi saada mahtumaan laukkuun ja sen lisäksi tarvitsee vielä pakata erään varusmiehen siviilikamppeet ja koskapa meinataan olla yötä jossain muualla, kuin roskiksessa, niin olisi asiallista viedä Tommin veljelle sen täkki, joka on ajatunut joulun aikaan tänne meille eikä ole vielä löytänyt takaisin Helsinkiin. (Enkä ihmettele yhtään, sillä minullakin menee kaksi vuotta saada yksi Helsinkiviikonloppu järkättyä!)

Pari työjuttua pitäisi hoitaa vielä tämän illan aikana, koska aamu on niin hektinen ja yksi paistinpannu odottaa tiskaajaansa. Lisäksi töissä pitäisi olla aamulla normaalia aikaisemmin, koska joudun myös lähtemään aikaisemmin pois. Ja siis epäilemättä raahaan kaiken tavaran töihin kävellen. Siis sen kahden kilometrin matkan. Iso putkikassi, kameralaukku, Tommin toppatakkikassi ja jonkinlainen käsilaukku, johon pitäisi saada tungettua eväät. En melkein malta odottaa.

Batman lähti äidin luo hoitoon. Täällä on aivan liian hiljaista. Varon koko ajan tallomasta Batmania tai tekemästä äkkiliikkeitä, jotta se ei heräisi. Sitten tajuan, että ok, Batman ei edes ole täällä. Pakkasinkin vasta äsken, koska jos olisin pakannut Batmanin läsnäollessa, se olisi luullut että pääsee mukaan ja en halunnut tuottaa pettymystä. (Tosin se saattoi aavistaa jotain jo aiemmin, kun kävin Batmanin kanssa ostamassa asemalta junalipun ja virkailija kysyi, että ai siis myös lemmikki ja jouduin sanomaan, että ei. Puhuin kyllä tosi hiljaa, että jospa Batman ei kuullut...)

Kun seuraavan kerran alan haaveilla jostain matkasta jonnekin kauemmas, niin linkittäkää minulle tämä postaus. Nyt täytyy vielä kokeilla saanko vanhan mp3-soittimen toimimaan ja vois tsekata sen sisällön. En muista milloin viimeksi olisin sitä kuunnellut, että ei vissiin ole tullut matkustettua hetkeen...

Konetta en tietenkään enää raahaa mukana, joten palaillaan ensi viikolla. Toivon mukaan saan aikaiseksi jonkinlaisen postauksen reissusta. (Toivon mukaan siis pääsen sinne saakka!) Rentouttavaa viikonloppua teille! (Minäkin teen parhaani!)