8. heinäkuuta 2011

Sotaleskeys on muisto vain


Oon ihan raato. Talo on ihan sekaisin. En oo ehtinyt tiskata enkä siivota. Oon tehny välivuoroa koko viikon, mutta huomenna helpottaa. Tai siis siltä osin, että tarttee mennä vasta illaksi, mut se voikin olla sitten entistä kauheempaa hulinaa. Varmaan pakko yrittää nukkua huomenna päiväunet ja ens yönä kunnon yöunet. Positiivista tämän kaiken keskellä on se, että tj0, eli Tommi kotiutui tänään. En tiedä, milloin herra meinasi kotiin saakka kotiutua, mutta kun tulee, niin saa kyllä siivota siltä seisomalta, ellen saa tähän väliin jotain järjetöntä energianpurkausta. Epäilen. Mutta vuosi sotaleskenä on siis teoriassa takana.


Tänään(kään) ei siis mitään tämän ihmeellisempää. Tosin kävin aamulla Jussin ylentämistilaisuudessa ja siellä prikaatinkenraali henkilökohtaisesti suositteli minulle vaihtoehtoa armeija. Täytee siis palata takaisin tuohon toteutumatta jääneeseen, yläasteaikaiseen suunnitelmaan... Tommi tuskin lämpenee ajatukselle, mutta tietäisipä ainakin, miltä tuntuu olla yksin kotona ja tiskata kaikki tiskit yksin.

Ehkä saan huomenna tai viimeistään sunnuntai-maanantai -akselilla jotain järkevää aikaiseksi blogin puolellakin. Nyt just oon tuijottanu näyttöä viimeiset viisi minuuttia molemmat aivosolut savuten, mutta mitään en oo saanu aikaiseksi. Parempi varmaan lopettaa, ennen kuin ne palavat pohjaan. Sen jälkeen ei ajateltais tämänkään vertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!