Tunteellinen siili

No ni, enpä taas oo tänään kään tehny yhtään mitään järkevää sen jälkeen, kun tulin töistä kottiin. Saatiin eilen nerokas idea ja siihen liittyen jatkoin tätä kaksi päivää kestänyttä "rockabilly hair tutorial" -videoiden katsomista ja kampausten failaamista. Huomenna sitten jatkuu taas. Onneks töissä on välivuoro, niin minulla ei jää yhtä paljon vapaa-aikaa hukattavaksi. Huomenna alkaa myös runoviikko ja markkinakatu eli Kajjaanin kesän ykköstapahtumat ja se tietää sitä, että kadulla myydään metrilakua. Joudun varmaankin poikkeemaan joku päivä ennen töihin menoa ostoksilla. Muuten töissä tulee ilmeisesti olee vähän hässäkkää (etenkin kun on taas luvattu hellettä) just noitten kesätapahtumien vuoksi, joten iltaisin saattaa uuvuttaa myös sen verran, että en jaksa ajatella blogia. Mut katsoo nyt.

Oon oikeesti tosi säälittävä. En oo hakenu postiakaan moneen päivään, mut se johtuu siitä, että kun postilaatikolle on matkaa viisikymmentä metriä ja käynti vei minuutin, niin nyt tuossa välillä on viisi metriä syvä monttu ja kulkukielto. Se, että haen postin, vie kävellen vähintään kymmenen minuuttia. Koska Batmankin on tällä hetkellä lepokuurilla, ei tuu käveltyä edes sen vertaa. Postilaatikolle tuntuu taas tyhmältä pyöräillä, kun matka olisi Batmanille just sopiva pikkulenkki. Riittää, että pyöräilen töihin ja takaisin. Voi apua, menin lupaamaan Tommille, että aloitan Tommin kanssa lenkkeilyn kun se palaa armeijasta. Todennäköisesti se tarkoittaa juoksulenkkejä, sillä aina kun oon yrittäny saada Tommia minun ja Batmanin kanssa kävelylle, niin se ei kelpaa. Täytyis vissiin alkaa treenata vähän.

Tänään muuten kävi outo juttu. Törmäsin sattumalta yhteen blogiin, jota selasin jostain syystä melko pitkään. Nyt sitten jumitan telkkarin edessä katsomassa jotain burleski-dokumenttia ja what, tässä dokumentissa esiintyi sen blogin kirjoittaja. No, oikeasti minun pitäisi olla nukkumassa, koska oon nyt yrittäny saada tätä unirytmiä vähän enemmän kohdilleen. Tosin just nyt tajusin, että ei sillä olekaan niin väliä, koska minulla on tällä viikolla enää pelkkiä väli- ja iltavuoroja.

Loppukevennyksenä vielä meijän kotisiili, jolle meinas käydä vähän hassusti. Päästin Batmanin ulos, kun siili seisoi keskellä pihaa. Aika äkäseen se sai jalat alleen ja olin jo varma, että Batman huomas sen, mut ei. Koira äkkii sisään ja samalla tajusin, että siilit tykkää kissanruoasta. Ja meillä on sitä säkillinen Möhiksen (Joka muuten on ilmeisesti kadonnut mökillä ollessaan...) jäljiltä, joten siilillä riittää nyt syötävää. Ruoan avulla houkuttelin siilin ihan lähelle, pelkäsin jopa, että kohta se puraisee varpaasta. No, ei onneks purassu. Ehkä se puraisee huomenna.