Huh, pahoittelen siitä aamuisesta avautumisesta! Toivottavasti en järkyttänyt ihan kaikkia ja toivottavasti kyseinen avautuminen jää lajinsa viimeiseksi...
Rauhotuin sitten sen verran, että päätin hypätä auton rattiin ja ajaa Kajaaniin. Tosiasiassa ihan sama sille villatakille, tarvitsin vaan raitista ilmaa. Ja jotain elämää tämän kylän ulkopuolelta. Sain matkaseuraksi Saran, joka sattui olemaan lomailemassa näillä hoodeilla.
Olin ehkä vähän ylipukeutunut tuommoselle pikapyörähdykselle, mutta koska käyn niin harvoin missään, niin ajattelin nyt sitten panostaa. Hame on pöhnitty siskon kaapista (tai ei edes, vaan semmosesta sekavaatekaapista), ostettu joskus talvisodan jälkeen lastenosastolta. Siis kokoa 164, mutta silti liian iso minulle. Tein sille pienen kavennusoperaation, lupaa kysymättä, koska luulin, ettei kyseinen hame oo ollu käytössä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, mutta kuulema on. Ups. Onni onnettomuudessa on, että sisko on minua kapoisempi, joten vaatekappale on edelleen käyttökelponen myös sillä vartalolla.
No tosiaan, kun Kajaaniin saakka ajettiin, niin käytiin sitten samalla kahvilla ja tsekattiin samalla keskustan "uusi" kahvila. En oo juonu kahvia aikoihin ja kun nyt vedin latten, nii tuntu, että sekin nousi päähän. Huh. Kahvin jälkeen käytiin sitten extemporee moikkailee entistä luokkakaveria, jossa valitsin kahvin sijasta ihan vaan lasin vettä. Toivottavasti huomenna on kaikesta huolimatta freeshi olo.
Villatakkikin löytyi, onneks tuttu sattui vielä olemaan työvuorossa. Oli kuulema ollut jossain sohvatyynyn alla, joten ei mikään ihme, että en sitä tajunnut napata mukaan. Onneks kohta on kesä, eikä tarvi raahata taas puolta vaatekaappia mukana, kun poistuu kotoa.
Olo vähän helpottui, kun pääsi tuulettumaan. Taidan kuitenkin pistää nyrkkeilysäkin hankitalistalle, niin ei tarvis tulla purkautuu näille linjoille. Ihan vaan teitä tässä ajattelen. Ja hei, onneks tää loma on kohta ohi. Ja onneks seuraavaan neljän päivän lomaan on aikaa ja senkin ajan olen sitten reissussa. Nämä lomat ei selkeestikään sovi minun psyykkelle. Minä otan nyt evästä mukaan ja vetäydyn nyt haalarin sisälle horrostamaan.
Ja kiitti tuhannesti sille anolle, joka heitti vinkkiä tuosta kuvablogista! (Ja oon todella pahoillani, että noita vanhempia postauksia ei nyt pysty katselemaan kuvien kera...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!