Pieni kevätleffa

Jos turhat jaaritukset siitä, miten kaikki ei mee aina ihan suunnitellusti eivät kiinnosta, niin suosittelen skippaamaan tekstin ja hyppäämään suoraan lopusta löytyvään videoon. Mikäli täysin sisällötön videokaan ei kiinnosta, niin suosittelen vaihtamaan kanavaa.
 

Minun on ehkä pakko kirjottaa tää teksti jo nyt, vaikka tämän postauksen se varsinainen juttu vielä latautuu tuolla ja on tällä menolla valmis vasta kolmen vuoden päästä. Nyt on nimittäin se fiilis, kun tekstiä tuntuis irtoovan. (Ainakin sillä perusteella, mitä oon terrorisoinu kavereita tämän asian tiimoilta tänä iltana fb:n chatissa...) Sain nimittäin inspiraation eräästä postaustoiveesta (joita saa muuten edelleen heitellä), mutta ei mennyt ihan niin kuin siellä Strömsössä. Joku vois ajatella, että tää on joku masistelupostaus ja vois taas jättää julkasematta, mutta minusta tää alkaa muistuttaa jo jotain komediaa. Silleen tämän oon ainakin ite ottanu.

Ajattelin kuvata behind the scenes -videon tästä minun luontokuvausharrastuksestani. (Laadukasta videokuvaa tarjosi äidin pokkarikamera...) Ja valokuvauksen kohteena oli, ylläri ylläri, joutsenet. Inspiraatio iski tietenkin kaikista harmainpana päivänä, mutta ajattelin, ettei se haittaisi. Ajatushan se on tärkein. No, oikeastaan siinä vaiheessa olisi pitänyt tajuta, että koko ajatus taitaa olla tuhoon tuomittu.

Ensinnäkin joutsenet olivat jossain kolmen kilometrin päässä nukkumassa. Paitsi ne kaksi, jotka lensivät minun pään yli, mutta samaan aikaan kamera oli vielä laukussa. (Onneksi sentään videokuva ehti pyörimään, vaikkakin tarkennus oli edelleen siellä kolmen kilometrin päässä..) No hei, aina ei voi voittaa. Kuvailin sitten kevättä ylipäätään. Tässä vaiiheessa aattelin, että vastoinkäymiset oli sitten siinä. Videon sisältö poikkeaa vähän suunnitellusta, mutta pikkuvikoja.

Mutta eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa ja kaikki muut typerät sananlaskut. Minun kone (tai tarkemmin sanottuna windows movie maker) ilmoitti syrjivänsä .mov -tiedostomuotoja. Kyselin kaikki insinööri- ja nörttiystäväni läpi, mutta kukaan ei oikeen osannu sanoa mitään auttavaa. Sitten siirryin toiseen vaiheeseen ja aloin kysellä uudesta potentiaalisesta läppäristä. Tämä vanha kun oli melko lähellä lentää keskelle niitä vesilintuja siellä rannassa. (Oon melko varma, että kaikki minun ongelmat tässä elämässä johtuu tästä koneesta...)

Kolmannessa vaiheessa ehdotin yhdelle kaverille vaihtoehtoa, että jos lataisin videot YouTubeen ja lataisin ne sitten sieltä omalle koneelle mp4-muodossa. Sain vastaani hyvät naurut, mutta sisäinen nörttini kohensi lasejaan. (Ja hei, yritin kyllä löytää eka jotain muunto-ohjelmaa, mut luovutin.) Ja mitä tässä parasta aikaa nyt teen... Lataan niitä videonpätkiä YouTubeen ja sieltä sitten takaisin koneelle. Seuraavana olisi vuorossa sitten se varsinaisen elokuvan kasaaminen ja taas YouTubeen lataaminen. (Ja siis luonnollisesti tämän postauksen julkaisuvaiheessa tää on jo taakse jäänyttä.)

Vain yhtä nolife kuin minä voi käyttää yhden päivän elämästään johonkin näin turhaan.


Ja kuutta tuntia, kahta hermolomalle häipynyttä ystävää ja yhtä vesilintua myöhemmin:

Pahoittelen tätä täysin valokuvatonta postausta, mutta nuo tämän päivän kuvat ei tosiaankaan ollu mitään maata järisyttävää materiaalia. Jospa tää video korvais muut puutteet, sen verran oon tähän aikaani käyttäny.(Jännä, ettei sitä kuitenkaan videon laadusta pysty huomaamaan...)

EDIT: Näkyiskö se nyt?!