3. toukokuuta 2011

Joen pohjalla

Kajaanin ykkösnähtävyys tällä hetkellä on Kajaaninjoki. Ja myönnän avoimesti, että kiinnosti myös minua sen verran paljon, että poljin sinne kevyessä lumisateessa. Tosin suoraan töistä, joten kamera ei tietenkään ollut mukana. Onneksi niillä kaikilla kolmellasadallaviidelläkymmenelläkahdella muulla ihmisellä oli. Tai oli meillä videokamera ja saattiin ihan loistavaa matskua itse asiassa! Toivottavasti saan joku päivä sitä YouTubeen tahi muualle esille.

Ai niin, siis tietämättömille tiedoksi, että Kajaaninjoki on aivan keskustan tuntumassa virtaava joki (ihan hyvin voi verrata Aurajokeen), jossa on kaksi voimalaitosta ja nyt näitten voimalaitosten välinen osuus joesta oli kuivatettu alemman voimalaitoksen korjaustöitä varten. Pikkupojat keräs sitten pohjalta kolikoita, uistimia, polkupyöriä ja mitä kaikkee! Okei, myönnetään, että jos minulla ei ois ollu jalassa korolliset nahkasaappaat, niin oisin ryöminy siellä mudassa itekin.. Erityisen hienoja oli ne miljoonat kaljapullot, jotka oli oikeesti kuin jostain Pirates of The Caribbean -leffasta ne rommipullot! Semmosen valkean pölyn peittämiä!! Hyvä etten raahannu niitä kotiin, mut toisaalta, onhan se päivä vielä huomennakin...


Ja kiva, tosi kiva siis tää keli. Onneks en ollu ehtinyt heittää villapipoa samaan kaapinnurkkaan, mihin heitin takit ja kaiken muun talvikaman. Happamana kiskoin sen aamulla päähäni korvien suojaksi, ja ihan hyvä että kiskoin. Olin jo tuon iltapäiväisen jokiseikkailun jäljiltä niin kohmeessa, että korvat olis varmaan tipahtanut kotimatkalla. Jos ei tää kauheesti meinaa lämmetä, niin joudun kai kaivaa villakangastakin uudestaan esille. Tosi epäreilua, että se kesä muka eka meinas tulla, mut ei sitten tullutkaan. Meillä on taas sisällä se +15 lämmintä.


Ja kaiken lisäksi oon niin tuohtunut siitä, ettei meijän telkkari oikeesti voi näkyä ees sen vertaa, että vois jääkiekon katsoa! Olin niin innoissani, kun tajusin voivani katsoa jääkiekon MM-kisat pitkästä aikaa ihan televisiosta, sohvalla maaten ja sipsiä mässyten, mutta ilmeisesti liikaa pyydetty. Ääh ja nyt muistin, että lupasin alkaa tänään uudestaan aiemmin unohtuneen vatsalihastreenin. Alaselkä alkaa nimittäin taas vihotella, kun en ole moneen kuukauteen treenannu. Kiva, että oma selkäkin on sitä mieltä, että kesäkunto ois jee.

En muista millon viimeks oon juonu kaakaota, joten tämän alkaneen talven kunniaksi ja lohdutukseksi kaikista vastoinkäymisistä vois keittää kupillisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!