Minulla alkoi nyt jonkinlainen kesäloma, ainakin sellaiseksi tämän meinaan laskea. Torstaille menin tosin sopimaan oparihommia ja ens viikolla sitten vielä yks työreissu, mutta noi nyt menee huomaamatta... Sillä mikä ilma ulkona on! Tulin viettää hetkeksi siestaa sisälle, sillä käytiin Batmanin kanssa nauttimassa auringosta jo ennen kuuminta hetkeä ja silti tarkeni. Seuraavaksi täytyis pakata vaatteita seuraavalle kahdelle viikolle ja ottaa suunnaksi Ristijärvi. Lämpenisipä järvet nopeesti, niin pääsisi uimaan ihan kunnolla! (Talviturkki meni pääsiäisenä, joten sikäli minulla ei ole paineita. Vai lasketaanko se vielä luonnonavantouinniksi?)
En kirjoittele kovin pitkiä tarinoita, koska se pakkaaminen odottaa. Lisäksi pitäis vielä tiskata yks uunivuoka, jottei se jää kovin paljon enempää homehtumaan. Ulkonakin vois vielä käydä, jos sen verran vielä ehtii. Tai jos ei ehdi, niin huomenna sitten senkin edestä... Yritän olla järkevästi auringossa, mut oon kuitenkin vähän pettyny, kun minulla ei ole vieläkään yhtään rusketusrajoja. Ei edes sormus oo sellaista jättänyt, vaikka normaalisti kädet ruskettuu heti. (Auringonottoon oon liian levoton, en vaan jaksa maata paikoillani, ellei minulla oo edessä esimerkiksi kasaa ruokaa ja hyvää seuraa, ja silloinhan kyseessä on piknik.)
Loppukevennyksenä vielä pari kuvaa Batmanista. Kyseessä on siis välittömästi uinnin jälkeen tapahtuva Pyörin hetken tässä hiekassa -rituaali. Ja viimeselle kuvalle nauroin niin kauan, että lisäelinvuosia tuli vähintään se kymmenen. Enkä edelleenkään voi katsoa tuota kuvaa ilman typerää virnettä naamallani...
Vai pysyikö muka oma pokerinaamasi?
Ei todella pitänyt! :D
VastaaPoistaOnks mul menny ohi, vai kerroit sä jossain vaiheessa mitä batmanille kuuluu, niin ku sil oli siis se eläinlääkäri homma...
VastaaPoistaJenni-täti: Minähän sanoin!
VastaaPoistaSipriina: Ohimennen oon ehkä maininnu jossain vaiheessa, että lääkitystä on vähennetty. Ja itse asiassa, tämän viikon jälkeen ois tarkoitus kokeilla ilman kortisonia. Sen verran hyvin on menny. :) Oon ollu vähän varovainen hehkuttaja, ettei tuu isoja pettymyksiä. Todennäköisesti kirjoittelen tästä jonkin ajan päästä enemmänkin, erityisesti mikäli ilman lääkkeitä näytettäisiin pärjäävän. Netistä löytyy nimittäin niin paljon niitä surullisia kohtaloita, että itse olisin kaivannut jotain positiivista sinne joukkoon, kun aikoinaini tietoa tästä etsin...