6. helmikuuta 2012
Sunday Night Fever
Eilinen ilta ja tää päivä tiivistyy melko hyvin näihin kuviin. Käytiin eilen mummulassa pyörähtää. Siellä en vielä huomannu olotilassa mitään erikoista, mutta kun tulin kotiin, iski jokaiseen lihakseen tässä kehossa epämukava särky, mitä seurasi väsymys. Vähitellen tuli huimaus ja päässä alkoi kohista. Ruokakaan ei oikein maistunut. Yritin istua koneella, mutta jopa se kävi ylivoimaisen raskaaksi. Tässä vaiheessa arvioin kuumeen olevan siinä noin neljänkymmenen hujakoilla, ja kaivoin kuumemittarin esiin. No, vähän metsään meni, lämpöä oli kuitenkin olosta huolimatta vain vähän päälle 37 asteen. Majoituin sitten koneeni kanssa sohvan nurkkaan, vaalivalvojaisia seuraamaan ja olo alkoi vähitellen kohentua.
Nukuin yön ihan hyvin, jos ei lasketa sitä, että näin taas ei-niin-kivoja unia (oon ollu tuolla unilinjalla nyt tämän viikon) ja sitä, että heräsin jo vähän seitsemän jälkeen, enkä saanut enää unta. Tänään en oo jaksanu kuumetta mittailla, mutta olo on onneksi vähän parempi, vaikka välillä hikoilen kuin pieni sika (vai miten sekotinko nyt kaksi sanontaa?) ja välillä paleltaa. Vedin kuitenkin eilen ja tänä aamuna semmoisen setin vitamiineja ja muita systeemejä, että odotan tässä nyt kovasti mahdollisen yliannostuksen oireita.
Jos nyt pitäisi äkkiä lähteä arvuuttelemaan tätä kuumeen alkulähdettä, niin ekana tulee mieleen toi pakkanen. Kerroinkin jo lauantaista, miten en malttanut tietenkään pysyä sisällä, koska ulkona oli niin kaunista. No, luonnollisesti sama toistui sunnuntaina, kun vaihdoin hetkellisesti maisemaa. Olin kyllä taas pukeutunut lämpimästi, mutta aikani pihalla hypittyäni palellutin varpaani, totta kai. En vaan malttanut mennä sisälle. Tosi siinä vaiheessa, kun kameran pinnassa oli millin kuurakerros (koska hengitin), niin totesin, että ehkä parempi antaa kuvien nyt olla. Ja en tietenkään jaksanut alkaa vaihtaa objektiivia kohmettumisen pelossa, niin otin kuvat 50-millisellä, mikä nyt ei oo ehkä se nerokkain ratkaisu tämänkaltaiseen maisemakuvaukseen. Etenkään, kun en paksuilla rukkasilla saanut säädettyä aukkoa kovinkaan kätevästi. Kuvista tuli sitten vähän söheröä.
Että päivän saldona söheröt kuvat ja kuume. Kiitos kuumeen, en oo tänään sitten tehny muuta kuin liikkunu jääkaapin ja tietokoneen väliä. (Käyn aina välillä jääkaapilla tarkistamassa, että oisko ruokahalu jo palannu.) Ja toki litkiny teetä. Ja selannu läpi noin sata erilaista blogia ja inspiroitunu (valitettavasti) vähän jokaisesta. (Toisaalta taas noi hanget tuolla ulkona ei inspiroi, alan inspiroitua yhä vahvemmin siitä Australiasta.) Lisäksi yritin inspiroitua ysäristä ja keksiä käyttöä äitin kaappien perältä löytyvälle vaatemäärälle. Tässä en toistaiseksi oo edistyny kauheesti, mikä ei nyt kauheesti yllättänyt itseänikään.
Phuu, tällä hetkellä inspiroidun Suomisen Ollin laulunopettajan sijaisen asusta. (Nää Suomisen perheen seikkailut on nykyään kuuminta hottia minun elämässä, päivän piristykset!) Oon kohta pulassa näitten inpiroitumisieni kanssa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Is this Pöppis?! Öö, ei, koska se on joku sun keksimä lasten paikannimi.
VastaaPoistaMutta tädää, voin antaa kaksi "mielenkiintoista" kommenttia taudistasi:
1. Kylmä ilmahan ei mitään viruksia tai bakteereja elimistöön synnytä, MUTTA nuhalle tms. otolliset öttämönkiäiset viihtyvät kyllä nenässä, jonka lämpötila on alentunut. Tai jotain. Halusin vain päteä varmistamattomilla faktoilla.
2. Kstsoin just elokuvan Contagion, ja sen perusteella.. No, ei mitään. :]
Parane pian! Kivoja kuvia, ja me ollaan näemmä vitamiinisamikset!
Valitettavasti kuvissa ei oo Pöppötörmää. (Mutta tiedoksesi, että "pöppö" on vanhan kansan käyttämä kiertoilmaus karhulle, siis aivan oikea sana.)
Poista1. Jep, tiedän, että ei ne virukset varsinaisesti sieltä pakkasesta hyppää, mutta kiitos tästä uudesta tiedosta, jota kommenttisi sisälsi.
2. En oo nähny kyseistä leffaa, joten en lähde kylmiltäni kommentoimaan mitään!
Kovasti koetan parannella! Jospa tää tästä tällä vitamiinimäärällä!!